Teema ROHKEUS

Suomalaiset ovat keksijäkansaa. Miksemme siis olisi rohkeita edistämään uudistuksia kestäviin ratkaisuihin energiassa, liikenteessä, rakentamisessa, maataloudessakin? Pidetään siis ROHKEASTI ja kunnianhimoisesti kiinni Green Dealin 2050-tavoitteesta eli hiilineutraalista Euroopasta ja valjastetaan se johtotähdeksi maapalomme pelastamiseen luottaen siihen, että se johtaa myös kestävään talouskasvuun. Ei katsota nyt peruutuspeiliin! Uudistetaan pala palalta ruskea teollisuutemme, liikenteemme ja energiantuotantomme vihreäksi. Suomalaisilla on tähän paljon annettavaa!

Vahvistetaan kiertotaloutta esimerkiksi lopettamalla hysteerinen pikamuodin kulutus ja tehdään kestävämpiä vaatevalintoja sekä tehostetaan tekstiilikierrätystä. Muista hyvin ajan, jolloin oli olemassa suomalaisia vaatetehtaita. Nuoruuden ystäväni äiti työskenteli sellaisessa ja minulta löytyy yhä joitakin sen ajan vaatteita. Suomalainen metsäteollisuus on ottamassa isoja askelia esimerkiksi kohti puupohjaisia tekstiilikuituja. Niillä on lupaavia kehitysnäkymiä, jotka perustuvat ympäristöystävällisiin ominaisuuksiin ja teknologisiin innovaatioihin, joiden ansiosta ansiosta on mahdollista tuottaa korkealaatuisia tekstiilikuituja, jotka ovat sekä teknisesti että ekologisesti kestäviä. Tämä on uutta suomalaista metsäosaamista ja hyvä osoitus rohkeasta siirtymästä kohti kestävämpiä toimintatapoja ja tuotteita välttämättömään kulutukseemme. Mehän tarvitsemme vaatteita.

Liikenteemme uudistamisen keskiössä on esimerksi biopohjaiset polttoaineet ja synteettiset elektropolttoaineet. Nämä tarjoavat merkittävän potentiaalin vähentää vaikka ilmailun hiilidioksidipäästöjä. Tässäkin suomalaisilla on merkittävää osaamista, kuten kestävän lentopolttoaineen, eli SAF:n (Sustainable Aviation Fuel) kehityksessä. Suomessa on tehty laajasti tutkimusta ja kehitystä erityisesti metsäteollisuuden sivuvirtojen ja muiden biopohjaisten resurssien hyödyntämisessä uusiutuvan lentopolttoaineen tuotannossa. Esimerkiksi Neste Oyj on kehittänyt Neste MY Sustainable Aviation Fuel™ -tuotetta, joka on valmistettu uusiutuvista ja kestävistä raaka-aineista, kuten käytetyistä ruokaöljyistä ja eläinrasvoista.

Maataloudessa ja ruokaturvassamme voisimme lisätä kotimaisten kasviproteiinien tuotantoa ja käyttöä ravinnoksi. Luonnonvarakeskuksen analyysin mukaan esimerkiksi valkuaiskasvien, kuten palkoviljojen, rypsin ja rapsin, tuotantoala on mahdollista kolminkertaistaa nykyisestä 100 000 hehtaarista. Peltojemme kasvukuntoa ja siten tuottavuuskin voisi parantua, maaperään sitoutuneen hiilen määrä lisääntyä ja luonnon monimuotoisuus säilyä tai elpyä hyötyeliöiden kuten pölyttäjien määrän lisääntymisellä. Innovaatiota on myös proteiinijauheen, kotimaisen pienikokoisen kalan jalostamisessa paremmin kulutukseen soveltuviksi tuotteiksi. Nämä esimerkit tarjoavat uusia mahdollisuuksia sekä kotimaan markkinoille että vientiin.

On kuitenkin tosiasia ja erittäin surkeaa, että Suomessa ruskeiden eli kasvihuonepäästöjä kasvattavien yritystukien osuus on edelleen joka vuosi 2020–23 ollut vihreitä tukia suurempi. Haloo, päättäjät! Mitä on vastuun kantaminen tulevaisuudesta? Se ei ole lannistumista ongelmien edessä tai ideoiden lannistamista puhumalla epärealistisuudesta. Se on ROHKEAT askeleet ja ennen kaikkea päätökset ja teot kohti uudistuksia.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *