Naisten palkkapäivänä 2023

Julkaistu Liike Nytin sivuilla 4.11.2023 ja vappupuheena Liikkeen Naisten podcastissa 1.5.2023 Suomessa olemme tottuneet hokemaan sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Kaikki siis hyvin? Viiden lapsen äitinä joudun toteamaan, että se on valitettavasti aivan puppua. Naisten keskiansiot ovat tämän vuoden 3. vuosineljänneksellä 85 % miesten vastaavista. Euroina tämä on naisilla 3632 €/kk ja miehillä 4279 €/kk. Vuodessa eroa kertyy noin 7700 €. Naisen euro on siis edelleen selvästi miehen euroa pienempi ja koko elinkaaren ajan, sillä naisten eläkkeet ovat Suomessa 24 % miesten eläkkeitä pienemmät. Näin todetaan Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisen yhteistyöelimen Nordic Information on Genderin (NIKK) rahoittamassa raportissa eläkkeiden tasa-arvosta Pohjoismaissa.  Jos palkkaero kuroutuu umpeen tätä menoa vuonna 2100, voitaisiinko edes ryhtyä pikaisesti toimenpiteisiin naisvaltaisten alojen työhyvinvoinnin ja turvallisuuden parantamiseksi? Tällä vaikutettaisiin työntekijöiden pito- ja vetovoimaan, työn mielekkyyden ja jaksamisen kokemuksiin sekä työvuosien pidentymiseen. Yleisenä tavoitteenahan Suomessa on muun muassa työurien pidentäminen.  Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry:n eduskuntavaalien kampanjavideossa toin Liikkeen Naisten puheenjohtajana esille, miten koronaviruspandemia nosti ennennäkemättömällä tavalla esiin naisvaltaisten alojen merkityksen yhteiskunnalle. Näiden alojen työntekijät joutuvat jatkuvasti venymään äärimmilleen resurssien niukkuuden ja työntekijäpulan takia. Sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatus- ja sivistysalojen työpanos on yhteiskunnan elinvoiman ja demokratian kannalta elintärkeä. Nämä alat kattavat yhteiskunnan ydintoiminnot luoden kasvualustan kukoistavalle työelämälle ja yritystoiminnalle ja turvaavat myös demokratian toimivuuden. Tämä siksi, että nämä alat pitävät kansalaiset elinvoimaisina ja sitovat heidät kansalliseen yhteisöllisyyteen.  Kunta- ja hyvinvointialueiden hallinnon aloilla työskenteli vuonna 2021 noin 748 000 henkilöä, mikä on 29 % 15–74 -vuotiaista työllisistä henkilöistä. Näiden alojen työntekijöiden lähtöpalkka ilman lisiä on usein alle 3 000 €.  Kun elinkustannukset ovat nyt erittäin voimakkaasti nousseet ja nuoret ovat pakkautuneet kalliiden elinkustannusten kasvukeskuksiin, kannattaa tosissaan miettiä, millaiset taloudelliset kannustimet kamppaisivat Y- ja Z-sukupolvien jaksamisen haasteen, trendikkäät elämäntapavalinnat ja eräänlaisen sitoutumattomuuden eetoksen. Meillähän on nuorten mielenterveysongelmat ja niistä syistä varhaista eläköitymistä, syrjäytymistä, mutta toisaalla työvoimapulaa, alanvaihtajia ja muuta työelämään vaikuttavaa turbulenssia.  Työelämämme on myös muihin EU-maihin erittäin sukupuolittunutta, joten palkkaepätasa-arvon korjaaminen toisi todennäköisesti myös miehiä enemmän työvoimapulasta kärsiville kasvatus- ja hyvinvointialoille. Entä kuinka nuoret naiset pidemmän päälle nielevät vuodesta toiseen pysyvältä näyttävän sukupuolten välisen palkkaepätasa-arvon? Juuri naisten asemaa työelämässä heikentävät palkkojen puutteellinen läpinäkyvyys, tulos- ja voittopalkkioiden puute naisvaltaisilla aloilla, vertailun puute työtehtävien vaativuudesta eri aloilla ja kokonaisuudessaan heikko perhepolitiikka.   Hyvinvointialueiden hurjien leikkaussuunnitelmien tullessa julkisuuteen on huomattava, että kuntasektorin palkansaajista vuonna 2022 oli naisia 81 % ja yli puolet heistä työskenteli terveys- ja sosiaalipalveluissa. Ihmettelenpä vain tilastoista löytyvää yksityiskohtaa, jossa sairaanhoitajien säännöllisen työajan ansion mediaani vuonna 2022 oli 3115 €, mutta mieshoitajilla se oli 3403 € ja naishoitajilla 3088 €. Eli eroa on!  Vaikka palkoista sovitaan työmarkkinajärjestöjen kesken, harjoitettu talouspolitiikka vaikuttaa kaikkien toimeentuloon, jäykkiin työelämän rakenteisiin ja näiden aiheuttamiin taloudellisiin seurauksiin yksilöiden elämässä. Siksi esimerkiksi sukupuolivaikutusten arviointi olisi saatava normalisoituneeksi käytännöksi kaikessa taloudellisessa päätöksenteossa niin lainsäädännössä kuin työmarkkinoilla. Ajankohtaista siis on kehittää sukupuolivaikutusten arvioinnin toteutuksen systematiikkaa, arvioinnin laatua sekä tulosten huomioonottamisen käytänteitä.  Koulutusalalla puolestaan työskentelee noin 20 % vuonna 2022 tilastoiduista kuntasektorin työntekijöistä. Peruskoulua ja ammatillista toista astetta käyvien lasten ja nuorten viime aikoina vahvasti esiin nousseet ongelmat asettavat merkittäviä uhkakuvia Suomen tulevaisuudelle. Kouluihin tarvitaan lisää erityisopettajia, avustajia ja ylipäätään aikuisia. Miten heidät saadaan sitoutumaan haastaviin työolosuhteisiin? Palkkaesimerkkimme ei ainakaan kannusta nuoria naisia siihen, sillä peruskoulun alaluokkien opettajien ja lastentarhanopettajien palkkamediaani oli 3111 €, miehillä 3720 € ja naisilla 3035 €. Tämä on jo aivan hämmästyttävä ero siihen nähden, että naisten koulutustaso on korkeampi kuin miesten kaikissa Pohjoismaissa. 

Naisten palkkapäivänä 2023 Read More »