Sanoman vaalikonevastaukseni

Tässä vaalikonevastaukseni Sanoman eli Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien, Aamulehden ja Satakunnan Kansan kysymyksiin. Lähdimme Liike Nytissä niin myöhään EU-vaalikampanjaan mukaan, että vaalikoneisiin vastaamiseen oli aikaa pahimmillaan muutama päivä. Työviikon ja pikkusairastamisten keskellä varsinkin tämän Sanoman vaalikoneen täyttäminen meni aluksi monessa kohtaa mönkään ja huomasin sen vasta myöhemmin. Olen pyytänyt korjaamaan muutamia vastauksiani ja osa on korjattukin. Toinen moka oli, etten ollutkaan lähettänyt kaikkia korjattavaksi haluamiani vastauksia yhdellä kertaa, ja tämän huomasin tällä viikolla! Pyysin korjauksia niiden osalta vielä kerran. Ei auta kuin seurata, onnistuuko enää. Oppina tästä olkoon huolellisuus tiukassakin paikassa. Mutta tässä vastaukseni perusteluineen:

  • 1. EU:lla pitää olla mahdollisuus ottaa jatkossakin yhteistä velkaa.

Ei samaa eikä eri mieltä
Puolustustarviketeollisuuden välttämättömän vahvistamisen, Ukrainan tukemisen takia ja vihreän siirtymisen edistämiseksi syntyy paineita kasvattaa EU:n budjettia. Vaihtoehdot siihen ovat jäsenmaksujen korotus, tulojen lisääminen esim. tulleilla ja arvonlisäveroilla, uudenlaiset verot digitaaliseen talouteen, päästöihin tai rahoitusmarkkinoihin, tehostamalla varainkäyttöä tai luomalla budjettiin oma lainaohjelma eli yhteinen velka. Suhtaudun velanottoon kriittisesti, mutta tarvitaan lisää tietoa esim. eri vaihtoehtojen vaikutusarvioinneista ennen kuin voi ottaa kantaa.

  • 2. EU:n sääntelyä on kevennettävä yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi.

Täysin samaa mieltä
Byrokratian keventäminen on kaikkien etu myös taloudellisesti, markkinoille pääsyn helpottaminen lisää kilpailua ja vaihtoehtoja kuluttajille.

  • 3. EU:n tulisi säädellä tiukemmin tekoälyn kehitystä ja käyttöä, jotta sen riskejä voidaan hallita paremmin.

Jokseenkin eri mieltä
Tekoälysäädös asetettiin jo ja se on lainsäädännön lippulaiva-aloite, jolla on pyritään edistämään turvallisen ja luotettavan tekoälyn kehittämistä ja käyttöönottoa. Puhutaan riskiperusteisesta lähestymistavasta sen mukaisesti, miten tekoäly kykenee aiheuttamaan vahinkoa yhteiskunnalle eli mitä suurempi riski, sitä tiukemmat säännöt. Lainsäädäntöehdotus on ensimmäinen laatuaan maailmassa ja siksi sen odotetaan luovan ns. Bryssel-efektin edistäen eurooppalaista lähestymistapaa teknologian sääntelyyn globaalisti.

  • 4. Maatalouden tukemista EU:n varoin pitää vähentää.

Täysin eri mieltä
Eurooppalainen ja suomalainen ruokaturva on taattava, maaseutu pidettävä elinvoimaisena ja ylläpidettävä nuorille mahdollisuutta elättää itsensä maanviljelijänä.

  • 5. Ukraina pitää ottaa EU:n jäseneksi, vaikka sota ei olisikaan loppunut.

Täysin eri mieltä
Sotaa käyvän maan jäsenyys EU:ssa ei ole kansainvälisen lain mukaan ehdottomasti kiellettyä, mutta jäseneksi pyrkivän pitää täyttää EU:n kriteerit, joita ovat demokratian, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltion periaatteiden noudattaminen. Lisäksi perusperiaatteisiin kuuluu rauhanomaisen yhteistyön ja vakauden edistäminen. Sodassa olevan maan on käytännössä mahdotonta täyttää näitä kriteerejä ja siksi hyväksyminen jäseneksi olisi hyvin haastavaa.

  • 6. EU-maiden pitää yhdessä pyrkiä keskittämään turvapaikanhaku unionin ulkopuolelle.

Jokseenkin eri mieltä
Parlamentti päätti juuri laajoista toimista joilla puututaan laittomaan muuttoliikkeeseen. Nyt pitää katsoa näiden päätösten toimeenpanon vaikutukset,

  • 7. EU:n on ryhdyttävä järjestelmällisesti vähentämään kauppaa Kiinan kanssa.

Jokseenkin samaa mieltä
Näkyvissä ovat olleet Kiinan epäreilut kauppatavat, uuden ”silkkitien” rakentaminen globaaliin etelään, mikä tarkoittaa siis riippuvuuksia aiheuttavia investointeja Afrikan maihin, ja Kiinan oman teollisuuden protektionistinen tukeminen. EU:ssa on herätty puhumaan strategisesta autonomiasta ja taloudellisesta turvallisuudesta.

  • 8. Aiempaa suurempi osa EU:n budjetista pitää ohjata puolustusteollisuuden vahvistamiseen.

Jokseenkin samaa mieltä

  • 9. EU:n on vähennettävä tulonsiirtoja jäsenmaiden välillä.

Jokseenkin samaa mieltä
Määrällisten muutosten sijasta huomio olisi kiinnitettävä siihen, että tulonsiirtojen painopistettä siirrettäisiin teknologian kehittämiseen ja parhaimpien innovaatioiden tukemiseen. Näin edistetään vihreää siirtymää. Toisaalta alueet eivät saisi eriarvoistua liikaa vakauden säilyttämiseksi.

  • 10. EU:n toimivaltaa on laajennettava sosiaalipolitiikkaan liittyvissä asioissa.

Jokseenkin eri mieltä
Sosiaalipolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden omaan päätäntävaltaan. Sosiaalipolitiikkaan sivuaviin sukupuolten tasa-arvoon ja työntekijöiden oikeuksien parantamiseen EU:lla on toimivaltaa ja monia asioita onkin saatu edistettyä, viimeisimpinä palkka-avoimuusdirektiivi, alustatyöntekijöiden oikeudet ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjuminen.

  • 11. EU:n on tavoiteltava muuttumista liittovaltioksi pitkällä aikavälillä.

Täysin eri mieltä
Keskustelu EU:n kehittymisestä on tärkeää. On monia talouteen ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, joihin vastaus löytyisi syvemmästä integraatiosta. Yhteisesti hallitut ja tehokkaasti käytetyt resurssit parantavat kilpailukykyä ja vastavoimaa suhteessa Kiinaan ja USA:aan. Mutta mahdolliset päätökset liittovaltiokehityksessä suuntaan tai toiseen on tärkeää toteuttaa avoimessa ja demokraattisessa prosessissa, jossa otetaan huomioon kansalaisten mielipiteet ja jäsenvaltioiden erilaiset näkemykset. Tärkeinä on huolehtia siitä, että EU:n toimielimet ovat tehokkaita, avoimia ja vastuullisia kansalaisia kohtaan.

  • 12. Suomen jäsenyys EU:ssa on hyvä asia.

Täysin samaa mieltä
Sisämarkkinat ja vapaa liikkuvuus edistävät talouskasvua ja työllisyyttä. Alue- ja rakennepolitiikan kautta Suomi saa merkittävää taloudellista tukea alueiden kehittämiseen. Saamme vakautta ja lisäturvaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kautta ja vaikutusvaltamme kansainvälisissä asioissa on jäsenenä suurempi. Yhteistyössä on voimaa. Suomen itsenäisyyden idean muotoutumisen aikaan jo 1800-luvulla ankkuroiduimme osaksi eurooppalaista sivistystä, valistusta ja demokratiaa. Olemme todellakin eurooppalaisia. Näen jäsenmaksut investointina tulevaisuuteen ja Suomen asemaan eurooppalaisena valtiona.

  • 13. Lihan, munien ja maidon tuotantoon suunnattuja tukia on vähennettävä maatalouden päästöjen vähentämiseksi.

Täysin eri mieltä
Päästöjen vähentämiseen on löydettävissä muitakin keinoja, kuten vaikkapa eläinten ruokinnan ja rehun koostumukseen vaikuttaminen, maaseudun luonnon moninaisuuden edistäminen, maataloudessa käytettävien tekniikoiden parantaminen .

  • 14. Jäsenmaiden pitää saada päättää itse, kuinka paljon ne hakkaavat metsiään.

Jokseenkin samaa mieltä

  • 15. EU:n on tehtävä sitovat suunnitelmat, joilla luovutaan fossiilisista polttoaineista kokonaan.

Täysin samaa mieltä

  • 16. Jos on pakko valita, on parempi korottaa veroja kuin leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia.

Ei samaa eikä eri mieltä
Väiteasetelma on epärealistinen. Aina on vaihtoehtoja. Käyttäisin molempia.

  • 17. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Ei samaa eikä eri mieltä

  • 18. Valtion pitäisi puuttua nykyistä voimakkaammin markkinoiden toimintaan, jotta talous olisi kaikille reilu.

Jokseenkin eri mieltä
Ei valtion vaan EU:n, jolloin saataisiin kaikille samat säännöt.

  • 19. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa.

Jokseenkin samaa mieltä

  • 20. Valtion ja kuntien omistusta yritystoiminnassa tulisi vähentää.

Jokseenkin eri mieltä
Strategisesti oleellisten yritysten, kuten energia-, vesi- ja liikenneinfrastruktuurin alan yritysten, omistus on järkevää.

  • 21. Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi on hyvä asia.

Ei samaa eikä eri mieltä
En vastaa tämän tyyppisiin vaalikonekysymyksiin.

  • 22. Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.

Ei samaa eikä eri mieltä

  • 23. Sukupuolen moninaisuus pitäisi ottaa huomioon Suomessa nykyistä paremmin.

Ei samaa eikä eri mieltä

  • 24. Tottelevaisuus ja auktoriteettien kunnioittaminen ovat tärkeimmät arvot, jotka lapsen tulee oppia.

Ei samaa eikä eri mieltä

  • 25. Suomen pitäisi vähentää omia päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät.

Ei samaa eikä eri mieltä
Riippuu asiayhteydestä. Esimerkiksi Itämereen menevien päästöjen vähentämisessä suomalaiset voisivat kunnostautua vielä enemmän riippumatta siitä, mitä muut tekevät.

  • 26. Poliitikkojen on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle.

Ei samaa eikä eri mieltä
”Kaiken muun edelle” on vahva ilmaisu. Riippuu asiayhteydestä.

  • 27. Ympäristön etu tulisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle, jos ne ovat keskenään ristiriidassa.

Ei samaa eikä eri mieltä
Nämä tulisi yhdistää ja tukea entistä enemmän hiilineutraaleja innovaatioita ja vihreän teknologian kehitystä.

  • 28. Vahva johtaja on Suomelle hyväksi, vaikka hän toimisi sääntöjen rajamailla saadakseen asioita tehtyä.

Täysin eri mieltä
Demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta on Suomessakin entisestään vahvistettava, jotta meillä säilyisi kansanvalta.

  • 29. Koko Suomi tulee pitää asutettuna, vaikka siitä koituisi kustannuksia.

Jokseenkin samaa mieltä

  • 30. Suomen kaupungistuminen on hyvä asia.

Ei samaa eikä eri mieltä
Kaupungistuminen on tosiasia, mutta hyvä/huono riippuu mistä näkulmasta ja tavoitteista asiaa katsoo.

  • 31. Venäjältä takavarikoitu omaisuus tulisi käyttää Ukrainan tukemiseen.

Jokseenkin samaa mieltä
Käytännössä tämä on juridisesti hyvin hankalaa. Sen sijaan omaisuuden tuottojen käytön suuntaaminen ukrainan tukemiseen ja jälleenrakentamiseen on helpompi vaihtoehto.

  • 32. EU:n Venäjän vastaiset pakotteet eivät toimi.

Jokseenkin samaa mieltä
Pakotteiden aukkoja pitäisi tukkia. Pakotteiden vaikutukset Venäjän aggressiiviseen politiikkaan ovat olleet mitättömät.

  • 33. EU:n on otettava yhteistä velkaa Ukrainan tukemiseksi.

Jokseenkin eri mieltä

  • 34. Äärioikeiston nousu on turvallisuusuhka Euroopalle.

Täysin samaa mieltä
Tästä on tarpeeksi esimerkkejä 1930-luvulta.

  • 35. EU:n pitää maksaa Suomen ja Venäjän välinen raja-aita.

Täysin eri mieltä
Raja-aitakeskustelu on mielestäni täysin epärealistista ko. rajan pituuden takia.

  • 36. Nato riittää takaamaan EU:n turvallisuuden.

Täysin samaa mieltä
Lisäksi tarvitaan muita kumppanuuksia ja yhteistyötä, kuten suhteet globaaliin etelään, lähi-itään, YK:hon ja muihin maailmanlaajuisiin järjestöihin.

  • 37. Donald Trumpin valinta presidentiksi heikentäisi Euroopan ja Suomen turvallisuutta.

Ei samaa eikä eri mieltä
Keskitytään omiin toimiin turvallisuutemme vahvistamiseksi, mikäli näin osoittautuisi olevan.

  • 38. Sota EU-maan ja Venäjän välillä on todennäköinen seuraavan viiden vuoden aikana.

Ei samaa eikä eri mieltä
Miksi lähteä ennustamaan tällaista.

  • 39. EU:n pitää löytää ratkaisu, jolla torjutaan jäsenmaiden rajoilla tapahtuva välineellistetty maahanmuutto.

Täysin samaa mieltä

  • 40. Ukraina pitää ottaa EU:hun, vaikka sota olisi edelleen käynnissä, eikä maa täyttäisi kaikkia jäsenyyskriteerejä.

Jokseenkin eri mieltä
Sotaa käyvän maan jäsenyys EU:ssa ei ole kansainvälisen lain mukaan ehdottomasti kiellettyä, mutta jäseneksi pyrkivän pitää täyttää EU:n kriteerit, joita ovat demokratian, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltion periaatteiden noudattaminen. Lisäksi perusperiaatteisiin kuuluu rauhanomaisen yhteistyön ja vakauden edistäminen. Sodassa olevan maan on käytännössä mahdotonta täyttää näitä kriteerejä.

  • 41. EU on riittävän uskottava ja yhtenäinen vastavoima aggressiiviselle Putinin Venäjälle.

Täysin eri mieltä
Muiden EU:n jäsenvaltioiden kuin Suomen puolustuksen ja puolustusteollisuuden tilanne ei anna tähän katetta. Yhteisillä arvoillaan, demokratia ja oikeusvaltioperiaate, sekä eettismoraaliselta yksilön oikeuksia korostavalta perustaltaan, tasa-arvo, vapaus, ihmisarvon ja -oikeuksien kunnioittaminen, käsin EU muodostaa vahvan vastavoiman Venäjälle.

  • 42. Jäsenmaiden pitää saada itse päättää omista metsähakkuistaan.

Jokseenkin samaa mieltä

  • 43. Uusien bensiini- ja dieselautojen myynti EU:ssa päättyy 2035. Se on liian aikaisin.

Jokseenkin eri mieltä
Haluan vielä uskoa, että liikenteen matalapäästöiset ratkaisut kehittyvät ja yleistyvät niin, että tuon tavoitteen kanssa voidaan vielä elää. Sen tarkistamisen aika ei ole nyt, Se antaisi autoteollisuudelle vääränlaisen signaalin.

  • 44. EU tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä, mutta tavoite on karkaamassa. EU:n pitää ajaa kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa, jotta tavoitteeseen päästään.

Jokseenkin samaa mieltä
Ilmastonmuutos ja luontokato ovat vakavia ympärillämme tapahtuvia tosiasioita ja uhkaavat aidosti hyvinvointiamme. Tulee panostaa näitä hillitseviin innovaatioihin ja vihreän teknologian kehittymiseen.

  • 45. Suomea kohdellaan EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa epäoikeudenmukaisesti.

Ei samaa eikä eri mieltä

  • 46. Ydinvoiman merkitystä energiantuotannossa pitää edistää koko EU:n tasolla.

Täysin samaa mieltä
Ydinvoimaa tarvitaan siirtymäkaudella kohti hiilineutraalia energiantuotantoa.

  • 47. EU:n pitää vähentää lihantuotannon tukemista.

Jokseenkin eri mieltä
Luodaan mieluummin kannustimia biopohjaiselle ruoantuotannolle.

  • 48. Suomi toimii liian kiltisti ja tunnollisesti EU:n talouskysymyksissä.

Jokseenkin samaa mieltä
Ainakin esim. erilaisten tukien käytön valvonnassa ollaan oltu tiukkoja.

  • 49. EU:n taloudellista riippuvuutta Kiinasta pitää vähentää, sillä Kiina on Euroopalle turvallisuusuhka.

Täysin samaa mieltä

  • 50. Suomen pitää luopua eurosta ja palata omaan markkaan.

Täysin eri mieltä

  • 51. Suuri osa jäsenmaista – Suomi mukaan lukien – rikkoo EU:n finanssipoliittisia sääntöjä. Sääntöjä pitää höllentää, jotta muun muassa Suomen ei tarvitse säästää niin paljon.

Jokseenkin eri mieltä

  • 52. Euroopan perällä sijaitseva Suomi on epäonnistunut EU-rahan hankkimisessa julkisiin hankkeisiin.

Jokseenkin eri mieltä

  • 53. Venäjään myönteisesti suhtautuvat EU-maat on suljettava EU:n päätöksenteon ulkopuolelle.

Jokseenkin samaa mieltä
Ei ole olemassa mekanismia tällaiseen menettelyyn. Päätökset tehdään yhteisymmärryksessä tavoitteena koko unionin etu. Yksittäisiä jäsenvaltioita kohtaan voidaan kuitenkin asettaa sanktioita, jos nämä toimivat EU:n periaatteide vastaisesti.

  • 54. EU:n pitäisi pystyä tekemään päätöksiä, joista jäsenmaat eivät ole yksimielisiä.

Jokseenkin samaa mieltä
Yksimielisyysperiaate koskee esimerkiksi perussopimusten muuttamista ja tiettyjä politiikan aloja, kuten verotus ja ulko- ja turvallisuuspolitiikka. On tärkeää kunnioittaa jäsenvaltioiden itsenäisyyttä, mikä takaa niiden osallistumisen päätöksentekoon. Määräenemmistöpäätökset sopivat esim. sisämarkkinoita ja kilpailupolitiikkaa koskeviin asioihin. Tällä saavutetaan päätöksenteon tehokkuus, nopeus ja sujuvuus EU:n toiminnassa. Jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeus tai niiden päätöksenteko-oikeus omaan politiikkaansa ovat sopivalla tasolla tällä hetkellä, mutta tulevalla kaudella voi olla tarvetta tarkastella tätä.

  • 55. EU:n ei pidä säätää, millaisia pullonkorkkeja jäsenmaissa käytetään.

Jokseenkin eri mieltä
Pullonkorkkiasetus on osa laajempaa tavoitetta elintarviketurvallisuuden, ympäristönsuojelun ja kuluttajansuojan edistämiseksi. Puollan kertakäyttöisten muoviroskien vähentämiseen tähtäävät toimet ja haluan nostaa esiin, että alunperin muovin piti olla osa kestävää ratkaisua luonnonvarojen tuhlaamisen vähentämiseen Nyt näin ei enää ole ollut vuosiin ja hukumme jätteeseen. Tämänkaltaiset päätösten taustalla on tieteellinen tutkimus, sidosryhmien kuuleminen ja EU:n jäsenvaltioiden väliset neuvottelut.

  • 56. EU:n yhteistä päätöksentekoa ja kehittymistä liittovaltioksi on edistettävä.

Jokseenkin eri mieltä
Ensinnäkin keskustelu EU:n kehittymisestä on tärkeää demokraattisen legitimiteetin ja toiminnan kannalta ja mahdolliset päätökset tästä suuntaan tai toiseen toteutetaan avoimessa ja demokraattisessa prosessissa, jossa otetaan huomioon kansalaisten mielipiteet ja jäsenvaltioiden erilaiset näkemykset. Pysytään sitten nykyisessä muodossa tai edetään syvempään liittovaltiomuotoon on tärkeintä, että EU:n toimielimet ovat tehokkaita, avoimia ja vastuullisia kansalaisia kohtaan.

  • 57. EU-jäsenyys maksoi Suomelle 144 euroa asukasta kohden (vuoden 2022 nettomaksu). Se on hinta, joka jäsenyydestä kannattaa maksaa.

Täysin samaa mieltä
Mitä sillä saamme? Sisämarkkinat ja vapaa liikkuvuus edistävät talouskasvua ja työllisyyttä. Alue- ja rakennepolitiikan kautta Suomi saa merkittävää taloudellista tukea alueiden kehittämiseen. Saamme vakautta ja lisäturvaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kautta ja vaikutusvaltamme kansainvälisissä asioissa on jäsenenä suurempi. Yhteistyössä on voimaa. Suomen itsenäisyyden idean muotoutumisen aikaan jo 1800-luvulla ankkuroiduimme osaksi eurooppalaista sivistystä, valistusta ja demokratiaa. Olemme todellakin eurooppalaisia. Näen jäsenmaksut investointina tulevaisuuteen ja Suomen asemaan eurooppalaisena valtiona.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Facebook
Instagram
Tiktok