Miksi yhä poliittisia naisjärjestöjä?

Julkaistu sanomalehti Kalevassa 4.7.2023. Suomi on yhdistysten luvattu maa ja juuri niissä kansalaisaktivismi kukoistaa. Demokratiamme elimellinen osa on laaja ja aktiivinen yhdistystoiminta. Kokemuksemme toiminnasta eduskuntapuolueiden naisjärjestöt yhteen kokoavassa Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry:n hallituksessa on saanut meidät allekirjoittaneet vakuuttuneiksi siitä, että myös poliittisille naisjärjestöille on edelleen tarvetta. Nytkis toimii maanlaajuisesti ja kansainvälisesti tasa-arvokysymysten poliittisena yhteistyö- ja asiantuntijatahona. Nytkisiin kuuluvat myös Naisliitto Union, Sukupuolten tutkimusseura ja Naisjärjestöjen Keskusliitto. 

Naisjärjestöistä ei voida puhua merkityksettöminä, sillä kansainvälisen tutkimuksen mukaan ne ovat vaikuttaneet paljon politiikan sisältöihin. Esimerkkejä tästä ovat muutokset puolue-elinten tasa-arvoon 1950-luvulla, päivähoidon kehittäminen 1970-luvulla ja subjektiivinen oikeus päivähoitoon 1980-luvulla. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on Suomessa määritelty kansalliseksi projektiksi ja koko poliittinen järjestelmä on hyötynyt siitä. Keskeistä tässä on ollut ja edelleen on yli poliittisen kentän ulottuva naisjärjestöjen yhteistyö. Tämä kanavoituu syksyllä 35 vuotta täyttävän NYTKISin toiminnassa.

Kuitenkin omassakin puolueessa meiltä on kysytty, mitä järkeä puolueiden naisjärjestöissä on, mihin niitä tarvitaan ja miksi ne ovat edelleen olemassa. Kyselijät ovat vedonneet Suomessa toteutuneeksi kokemaansa tasa-arvoon ja kaikille yhdenvertaiseksi koettuihin toimintamahdollisuuksiin. Olemme vastanneet, että puolueiden naisjärjestöjen olemassaoloon voi vaikuttaa eduskunnan kautta. Puolueiden naisjärjestöt ovat lakisääteisiä kuten puolueiden nuorisojärjestötkin, ja niille on osoitettava 5 % puolueiden saamasta puoluetuesta.

Esimerkkejä Nytkisin kansainvälisestä toiminnasta tänä keväänä on osallistuminen Malmon tasa-arvofoorumiin, yhteispohjoismaisen raportin julkaiseminen naisten ja miesten välisistä eläke-eroista sekä aktiivisuus eurooppalaisen kattojärjestön EWL:n hallituksessa. Lisäksi Nytkisillä oli edustus 67. kerran järjestetyssä YK:n vuotuisessa naisten asemaa käsittelevän toimikunnan CSW:n istunnossa, jossa laadittiin loppupäätelmät teknologiasta ja innovaatioista ensikertaa sukupuolten tasa-arvon kontekstissa.

Samassa yhteydessä järjestetyn Helvi Sipilä -seminaarin avauspuheessa Nytkisin puheenjohtajavuorossa oleva rkp:n Pia Sundel puhui muun muassa tyttöjen ja muunsukupuolisten lasten kohtaamasta häirinnästä ja sukupuolittuneesta vihapuheesta verkossa. Juuri poliittiset naisjärjestöt ovatkin luonteva kanava nostaa tämänkaltaisia asioita esille. 

Sukupuolittuneet poliittiset ja yhteiskunnalliset olosuhteet avautuvat ja kanavoituvat julkiseen keskusteluun useimmiten nimenomaan naisjärjestöjen esiin nostamien näkökulmien kautta. Lainsäädännön ja työmarkkinatoimien vaikutukset eri sukupuoliin jäävät kuitenkin edelleen huomiotta. Sukupuolivaikutusten arviointi kun ei vieläkään ole normalisoitunutta käytäntöä kansalaisiin vaikuttavassa päätöksenteossa, lainsäädäntötyössä, kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion hallinnossa kuin työmarkkinajärjestöjen neuvottelupöydissäkään. Me too -liike, järjestäytynyt anti-gender -liike, toistaiseksi pysyväksi osoittautunut naisten ja miesten palkkaepätasa-arvo, suomalaisten naisten miehiä 24 % pienemmät eläkkeet, sukupuolittuneet työmarkkinat ja tyttöjen koulupolullaan kohtaama seksuaalinen häirintä ovat viimeaikaisia konkreettisia esimerkkejä, miksi naiserityinen toiminta on edelleen ajankohtaista. 

Johanna Leponiemi
Puheenjohtaja
Liikkeen Naiset, Liike Nyt

Eija Annala
Puheenjohtaja vuonna 2023
Oulun seudun NYTKIS

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Facebook
Instagram
Tiktok