Politiikka

Sanoman vaalikonevastaukseni

Tässä vaalikonevastaukseni Sanoman eli Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien, Aamulehden ja Satakunnan Kansan kysymyksiin. Lähdimme Liike Nytissä niin myöhään EU-vaalikampanjaan mukaan, että vaalikoneisiin vastaamiseen oli aikaa pahimmillaan muutama päivä. Työviikon ja pikkusairastamisten keskellä varsinkin tämän Sanoman vaalikoneen täyttäminen meni aluksi monessa kohtaa mönkään ja huomasin sen vasta myöhemmin. Olen pyytänyt korjaamaan muutamia vastauksiani ja osa on korjattukin. Toinen moka oli, etten ollutkaan lähettänyt kaikkia korjattavaksi haluamiani vastauksia yhdellä kertaa, ja tämän huomasin tällä viikolla! Pyysin korjauksia niiden osalta vielä kerran. Ei auta kuin seurata, onnistuuko enää. Oppina tästä olkoon huolellisuus tiukassakin paikassa. Mutta tässä vastaukseni perusteluineen: Ei samaa eikä eri mieltäPuolustustarviketeollisuuden välttämättömän vahvistamisen, Ukrainan tukemisen takia ja vihreän siirtymisen edistämiseksi syntyy paineita kasvattaa EU:n budjettia. Vaihtoehdot siihen ovat jäsenmaksujen korotus, tulojen lisääminen esim. tulleilla ja arvonlisäveroilla, uudenlaiset verot digitaaliseen talouteen, päästöihin tai rahoitusmarkkinoihin, tehostamalla varainkäyttöä tai luomalla budjettiin oma lainaohjelma eli yhteinen velka. Suhtaudun velanottoon kriittisesti, mutta tarvitaan lisää tietoa esim. eri vaihtoehtojen vaikutusarvioinneista ennen kuin voi ottaa kantaa. Täysin samaa mieltäByrokratian keventäminen on kaikkien etu myös taloudellisesti, markkinoille pääsyn helpottaminen lisää kilpailua ja vaihtoehtoja kuluttajille. Jokseenkin eri mieltäTekoälysäädös asetettiin jo ja se on lainsäädännön lippulaiva-aloite, jolla on pyritään edistämään turvallisen ja luotettavan tekoälyn kehittämistä ja käyttöönottoa. Puhutaan riskiperusteisesta lähestymistavasta sen mukaisesti, miten tekoäly kykenee aiheuttamaan vahinkoa yhteiskunnalle eli mitä suurempi riski, sitä tiukemmat säännöt. Lainsäädäntöehdotus on ensimmäinen laatuaan maailmassa ja siksi sen odotetaan luovan ns. Bryssel-efektin edistäen eurooppalaista lähestymistapaa teknologian sääntelyyn globaalisti. Täysin eri mieltäEurooppalainen ja suomalainen ruokaturva on taattava, maaseutu pidettävä elinvoimaisena ja ylläpidettävä nuorille mahdollisuutta elättää itsensä maanviljelijänä. Täysin eri mieltäSotaa käyvän maan jäsenyys EU:ssa ei ole kansainvälisen lain mukaan ehdottomasti kiellettyä, mutta jäseneksi pyrkivän pitää täyttää EU:n kriteerit, joita ovat demokratian, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltion periaatteiden noudattaminen. Lisäksi perusperiaatteisiin kuuluu rauhanomaisen yhteistyön ja vakauden edistäminen. Sodassa olevan maan on käytännössä mahdotonta täyttää näitä kriteerejä ja siksi hyväksyminen jäseneksi olisi hyvin haastavaa. Jokseenkin eri mieltäParlamentti päätti juuri laajoista toimista joilla puututaan laittomaan muuttoliikkeeseen. Nyt pitää katsoa näiden päätösten toimeenpanon vaikutukset, Jokseenkin samaa mieltäNäkyvissä ovat olleet Kiinan epäreilut kauppatavat, uuden ”silkkitien” rakentaminen globaaliin etelään, mikä tarkoittaa siis riippuvuuksia aiheuttavia investointeja Afrikan maihin, ja Kiinan oman teollisuuden protektionistinen tukeminen. EU:ssa on herätty puhumaan strategisesta autonomiasta ja taloudellisesta turvallisuudesta. Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltäMäärällisten muutosten sijasta huomio olisi kiinnitettävä siihen, että tulonsiirtojen painopistettä siirrettäisiin teknologian kehittämiseen ja parhaimpien innovaatioiden tukemiseen. Näin edistetään vihreää siirtymää. Toisaalta alueet eivät saisi eriarvoistua liikaa vakauden säilyttämiseksi. Jokseenkin eri mieltäSosiaalipolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden omaan päätäntävaltaan. Sosiaalipolitiikkaan sivuaviin sukupuolten tasa-arvoon ja työntekijöiden oikeuksien parantamiseen EU:lla on toimivaltaa ja monia asioita onkin saatu edistettyä, viimeisimpinä palkka-avoimuusdirektiivi, alustatyöntekijöiden oikeudet ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjuminen. Täysin eri mieltäKeskustelu EU:n kehittymisestä on tärkeää. On monia talouteen ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, joihin vastaus löytyisi syvemmästä integraatiosta. Yhteisesti hallitut ja tehokkaasti käytetyt resurssit parantavat kilpailukykyä ja vastavoimaa suhteessa Kiinaan ja USA:aan. Mutta mahdolliset päätökset liittovaltiokehityksessä suuntaan tai toiseen on tärkeää toteuttaa avoimessa ja demokraattisessa prosessissa, jossa otetaan huomioon kansalaisten mielipiteet ja jäsenvaltioiden erilaiset näkemykset. Tärkeinä on huolehtia siitä, että EU:n toimielimet ovat tehokkaita, avoimia ja vastuullisia kansalaisia kohtaan. Täysin samaa mieltäSisämarkkinat ja vapaa liikkuvuus edistävät talouskasvua ja työllisyyttä. Alue- ja rakennepolitiikan kautta Suomi saa merkittävää taloudellista tukea alueiden kehittämiseen. Saamme vakautta ja lisäturvaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kautta ja vaikutusvaltamme kansainvälisissä asioissa on jäsenenä suurempi. Yhteistyössä on voimaa. Suomen itsenäisyyden idean muotoutumisen aikaan jo 1800-luvulla ankkuroiduimme osaksi eurooppalaista sivistystä, valistusta ja demokratiaa. Olemme todellakin eurooppalaisia. Näen jäsenmaksut investointina tulevaisuuteen ja Suomen asemaan eurooppalaisena valtiona. Täysin eri mieltäPäästöjen vähentämiseen on löydettävissä muitakin keinoja, kuten vaikkapa eläinten ruokinnan ja rehun koostumukseen vaikuttaminen, maaseudun luonnon moninaisuuden edistäminen, maataloudessa käytettävien tekniikoiden parantaminen . Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltäVäiteasetelma on epärealistinen. Aina on vaihtoehtoja. Käyttäisin molempia. Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltäEi valtion vaan EU:n, jolloin saataisiin kaikille samat säännöt. Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltäStrategisesti oleellisten yritysten, kuten energia-, vesi- ja liikenneinfrastruktuurin alan yritysten, omistus on järkevää. Ei samaa eikä eri mieltäEn vastaa tämän tyyppisiin vaalikonekysymyksiin. Ei samaa eikä eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltäRiippuu asiayhteydestä. Esimerkiksi Itämereen menevien päästöjen vähentämisessä suomalaiset voisivat kunnostautua vielä enemmän riippumatta siitä, mitä muut tekevät. Ei samaa eikä eri mieltä”Kaiken muun edelle” on vahva ilmaisu. Riippuu asiayhteydestä. Ei samaa eikä eri mieltäNämä tulisi yhdistää ja tukea entistä enemmän hiilineutraaleja innovaatioita ja vihreän teknologian kehitystä. Täysin eri mieltäDemokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta on Suomessakin entisestään vahvistettava, jotta meillä säilyisi kansanvalta. Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltäKaupungistuminen on tosiasia, mutta hyvä/huono riippuu mistä näkulmasta ja tavoitteista asiaa katsoo. Jokseenkin samaa mieltäKäytännössä tämä on juridisesti hyvin hankalaa. Sen sijaan omaisuuden tuottojen käytön suuntaaminen ukrainan tukemiseen ja jälleenrakentamiseen on helpompi vaihtoehto. Jokseenkin samaa mieltäPakotteiden aukkoja pitäisi tukkia. Pakotteiden vaikutukset Venäjän aggressiiviseen politiikkaan ovat olleet mitättömät. Jokseenkin eri mieltä Täysin samaa mieltäTästä on tarpeeksi esimerkkejä 1930-luvulta. Täysin eri mieltäRaja-aitakeskustelu on mielestäni täysin epärealistista ko. rajan pituuden takia. Täysin samaa mieltäLisäksi tarvitaan muita kumppanuuksia ja yhteistyötä, kuten suhteet globaaliin etelään, lähi-itään, YK:hon ja muihin maailmanlaajuisiin järjestöihin. Ei samaa eikä eri mieltäKeskitytään omiin toimiin turvallisuutemme vahvistamiseksi, mikäli näin osoittautuisi olevan. Ei samaa eikä eri mieltäMiksi lähteä ennustamaan tällaista. Täysin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltäSotaa käyvän maan jäsenyys EU:ssa ei ole kansainvälisen lain mukaan ehdottomasti kiellettyä, mutta jäseneksi pyrkivän pitää täyttää EU:n kriteerit, joita ovat demokratian, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltion periaatteiden noudattaminen. Lisäksi perusperiaatteisiin kuuluu rauhanomaisen yhteistyön ja vakauden edistäminen. Sodassa olevan maan on käytännössä mahdotonta täyttää näitä kriteerejä. Täysin eri mieltäMuiden EU:n jäsenvaltioiden kuin Suomen puolustuksen ja puolustusteollisuuden tilanne ei anna tähän katetta. Yhteisillä arvoillaan, demokratia ja oikeusvaltioperiaate, sekä eettismoraaliselta yksilön oikeuksia korostavalta perustaltaan, tasa-arvo, vapaus, ihmisarvon ja -oikeuksien kunnioittaminen, käsin EU muodostaa vahvan vastavoiman Venäjälle. Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltäHaluan vielä uskoa, että liikenteen matalapäästöiset ratkaisut kehittyvät ja yleistyvät niin, että tuon tavoitteen kanssa voidaan vielä elää. Sen tarkistamisen aika ei ole nyt, Se antaisi autoteollisuudelle vääränlaisen signaalin. Jokseenkin samaa mieltäIlmastonmuutos ja luontokato ovat vakavia ympärillämme tapahtuvia tosiasioita ja uhkaavat aidosti hyvinvointiamme. Tulee panostaa näitä hillitseviin innovaatioihin ja vihreän teknologian kehittymiseen. Ei samaa eikä eri mieltä Täysin samaa mieltäYdinvoimaa tarvitaan siirtymäkaudella kohti hiilineutraalia energiantuotantoa. Jokseenkin eri mieltäLuodaan mieluummin

Sanoman vaalikonevastaukseni Read More »

Miksi yhä poliittisia naisjärjestöjä?

Julkaistu sanomalehti Kalevassa 4.7.2023. Suomi on yhdistysten luvattu maa ja juuri niissä kansalaisaktivismi kukoistaa. Demokratiamme elimellinen osa on laaja ja aktiivinen yhdistystoiminta. Kokemuksemme toiminnasta eduskuntapuolueiden naisjärjestöt yhteen kokoavassa Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry:n hallituksessa on saanut meidät allekirjoittaneet vakuuttuneiksi siitä, että myös poliittisille naisjärjestöille on edelleen tarvetta. Nytkis toimii maanlaajuisesti ja kansainvälisesti tasa-arvokysymysten poliittisena yhteistyö- ja asiantuntijatahona. Nytkisiin kuuluvat myös Naisliitto Union, Sukupuolten tutkimusseura ja Naisjärjestöjen Keskusliitto.  Naisjärjestöistä ei voida puhua merkityksettöminä, sillä kansainvälisen tutkimuksen mukaan ne ovat vaikuttaneet paljon politiikan sisältöihin. Esimerkkejä tästä ovat muutokset puolue-elinten tasa-arvoon 1950-luvulla, päivähoidon kehittäminen 1970-luvulla ja subjektiivinen oikeus päivähoitoon 1980-luvulla. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on Suomessa määritelty kansalliseksi projektiksi ja koko poliittinen järjestelmä on hyötynyt siitä. Keskeistä tässä on ollut ja edelleen on yli poliittisen kentän ulottuva naisjärjestöjen yhteistyö. Tämä kanavoituu syksyllä 35 vuotta täyttävän NYTKISin toiminnassa. Kuitenkin omassakin puolueessa meiltä on kysytty, mitä järkeä puolueiden naisjärjestöissä on, mihin niitä tarvitaan ja miksi ne ovat edelleen olemassa. Kyselijät ovat vedonneet Suomessa toteutuneeksi kokemaansa tasa-arvoon ja kaikille yhdenvertaiseksi koettuihin toimintamahdollisuuksiin. Olemme vastanneet, että puolueiden naisjärjestöjen olemassaoloon voi vaikuttaa eduskunnan kautta. Puolueiden naisjärjestöt ovat lakisääteisiä kuten puolueiden nuorisojärjestötkin, ja niille on osoitettava 5 % puolueiden saamasta puoluetuesta. Esimerkkejä Nytkisin kansainvälisestä toiminnasta tänä keväänä on osallistuminen Malmon tasa-arvofoorumiin, yhteispohjoismaisen raportin julkaiseminen naisten ja miesten välisistä eläke-eroista sekä aktiivisuus eurooppalaisen kattojärjestön EWL:n hallituksessa. Lisäksi Nytkisillä oli edustus 67. kerran järjestetyssä YK:n vuotuisessa naisten asemaa käsittelevän toimikunnan CSW:n istunnossa, jossa laadittiin loppupäätelmät teknologiasta ja innovaatioista ensikertaa sukupuolten tasa-arvon kontekstissa. Samassa yhteydessä järjestetyn Helvi Sipilä -seminaarin avauspuheessa Nytkisin puheenjohtajavuorossa oleva rkp:n Pia Sundel puhui muun muassa tyttöjen ja muunsukupuolisten lasten kohtaamasta häirinnästä ja sukupuolittuneesta vihapuheesta verkossa. Juuri poliittiset naisjärjestöt ovatkin luonteva kanava nostaa tämänkaltaisia asioita esille.  Sukupuolittuneet poliittiset ja yhteiskunnalliset olosuhteet avautuvat ja kanavoituvat julkiseen keskusteluun useimmiten nimenomaan naisjärjestöjen esiin nostamien näkökulmien kautta. Lainsäädännön ja työmarkkinatoimien vaikutukset eri sukupuoliin jäävät kuitenkin edelleen huomiotta. Sukupuolivaikutusten arviointi kun ei vieläkään ole normalisoitunutta käytäntöä kansalaisiin vaikuttavassa päätöksenteossa, lainsäädäntötyössä, kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion hallinnossa kuin työmarkkinajärjestöjen neuvottelupöydissäkään. Me too -liike, järjestäytynyt anti-gender -liike, toistaiseksi pysyväksi osoittautunut naisten ja miesten palkkaepätasa-arvo, suomalaisten naisten miehiä 24 % pienemmät eläkkeet, sukupuolittuneet työmarkkinat ja tyttöjen koulupolullaan kohtaama seksuaalinen häirintä ovat viimeaikaisia konkreettisia esimerkkejä, miksi naiserityinen toiminta on edelleen ajankohtaista.  Johanna LeponiemiPuheenjohtajaLiikkeen Naiset, Liike Nyt Eija AnnalaPuheenjohtaja vuonna 2023Oulun seudun NYTKIS

Miksi yhä poliittisia naisjärjestöjä? Read More »

Naisten palkkapäivänä 2023

Julkaistu Liike Nytin sivuilla 4.11.2023 ja vappupuheena Liikkeen Naisten podcastissa 1.5.2023 Suomessa olemme tottuneet hokemaan sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Kaikki siis hyvin? Viiden lapsen äitinä joudun toteamaan, että se on valitettavasti aivan puppua. Naisten keskiansiot ovat tämän vuoden 3. vuosineljänneksellä 85 % miesten vastaavista. Euroina tämä on naisilla 3632 €/kk ja miehillä 4279 €/kk. Vuodessa eroa kertyy noin 7700 €. Naisen euro on siis edelleen selvästi miehen euroa pienempi ja koko elinkaaren ajan, sillä naisten eläkkeet ovat Suomessa 24 % miesten eläkkeitä pienemmät. Näin todetaan Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisen yhteistyöelimen Nordic Information on Genderin (NIKK) rahoittamassa raportissa eläkkeiden tasa-arvosta Pohjoismaissa.  Jos palkkaero kuroutuu umpeen tätä menoa vuonna 2100, voitaisiinko edes ryhtyä pikaisesti toimenpiteisiin naisvaltaisten alojen työhyvinvoinnin ja turvallisuuden parantamiseksi? Tällä vaikutettaisiin työntekijöiden pito- ja vetovoimaan, työn mielekkyyden ja jaksamisen kokemuksiin sekä työvuosien pidentymiseen. Yleisenä tavoitteenahan Suomessa on muun muassa työurien pidentäminen.  Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry:n eduskuntavaalien kampanjavideossa toin Liikkeen Naisten puheenjohtajana esille, miten koronaviruspandemia nosti ennennäkemättömällä tavalla esiin naisvaltaisten alojen merkityksen yhteiskunnalle. Näiden alojen työntekijät joutuvat jatkuvasti venymään äärimmilleen resurssien niukkuuden ja työntekijäpulan takia. Sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatus- ja sivistysalojen työpanos on yhteiskunnan elinvoiman ja demokratian kannalta elintärkeä. Nämä alat kattavat yhteiskunnan ydintoiminnot luoden kasvualustan kukoistavalle työelämälle ja yritystoiminnalle ja turvaavat myös demokratian toimivuuden. Tämä siksi, että nämä alat pitävät kansalaiset elinvoimaisina ja sitovat heidät kansalliseen yhteisöllisyyteen.  Kunta- ja hyvinvointialueiden hallinnon aloilla työskenteli vuonna 2021 noin 748 000 henkilöä, mikä on 29 % 15–74 -vuotiaista työllisistä henkilöistä. Näiden alojen työntekijöiden lähtöpalkka ilman lisiä on usein alle 3 000 €.  Kun elinkustannukset ovat nyt erittäin voimakkaasti nousseet ja nuoret ovat pakkautuneet kalliiden elinkustannusten kasvukeskuksiin, kannattaa tosissaan miettiä, millaiset taloudelliset kannustimet kamppaisivat Y- ja Z-sukupolvien jaksamisen haasteen, trendikkäät elämäntapavalinnat ja eräänlaisen sitoutumattomuuden eetoksen. Meillähän on nuorten mielenterveysongelmat ja niistä syistä varhaista eläköitymistä, syrjäytymistä, mutta toisaalla työvoimapulaa, alanvaihtajia ja muuta työelämään vaikuttavaa turbulenssia.  Työelämämme on myös muihin EU-maihin erittäin sukupuolittunutta, joten palkkaepätasa-arvon korjaaminen toisi todennäköisesti myös miehiä enemmän työvoimapulasta kärsiville kasvatus- ja hyvinvointialoille. Entä kuinka nuoret naiset pidemmän päälle nielevät vuodesta toiseen pysyvältä näyttävän sukupuolten välisen palkkaepätasa-arvon? Juuri naisten asemaa työelämässä heikentävät palkkojen puutteellinen läpinäkyvyys, tulos- ja voittopalkkioiden puute naisvaltaisilla aloilla, vertailun puute työtehtävien vaativuudesta eri aloilla ja kokonaisuudessaan heikko perhepolitiikka.   Hyvinvointialueiden hurjien leikkaussuunnitelmien tullessa julkisuuteen on huomattava, että kuntasektorin palkansaajista vuonna 2022 oli naisia 81 % ja yli puolet heistä työskenteli terveys- ja sosiaalipalveluissa. Ihmettelenpä vain tilastoista löytyvää yksityiskohtaa, jossa sairaanhoitajien säännöllisen työajan ansion mediaani vuonna 2022 oli 3115 €, mutta mieshoitajilla se oli 3403 € ja naishoitajilla 3088 €. Eli eroa on!  Vaikka palkoista sovitaan työmarkkinajärjestöjen kesken, harjoitettu talouspolitiikka vaikuttaa kaikkien toimeentuloon, jäykkiin työelämän rakenteisiin ja näiden aiheuttamiin taloudellisiin seurauksiin yksilöiden elämässä. Siksi esimerkiksi sukupuolivaikutusten arviointi olisi saatava normalisoituneeksi käytännöksi kaikessa taloudellisessa päätöksenteossa niin lainsäädännössä kuin työmarkkinoilla. Ajankohtaista siis on kehittää sukupuolivaikutusten arvioinnin toteutuksen systematiikkaa, arvioinnin laatua sekä tulosten huomioonottamisen käytänteitä.  Koulutusalalla puolestaan työskentelee noin 20 % vuonna 2022 tilastoiduista kuntasektorin työntekijöistä. Peruskoulua ja ammatillista toista astetta käyvien lasten ja nuorten viime aikoina vahvasti esiin nousseet ongelmat asettavat merkittäviä uhkakuvia Suomen tulevaisuudelle. Kouluihin tarvitaan lisää erityisopettajia, avustajia ja ylipäätään aikuisia. Miten heidät saadaan sitoutumaan haastaviin työolosuhteisiin? Palkkaesimerkkimme ei ainakaan kannusta nuoria naisia siihen, sillä peruskoulun alaluokkien opettajien ja lastentarhanopettajien palkkamediaani oli 3111 €, miehillä 3720 € ja naisilla 3035 €. Tämä on jo aivan hämmästyttävä ero siihen nähden, että naisten koulutustaso on korkeampi kuin miesten kaikissa Pohjoismaissa. 

Naisten palkkapäivänä 2023 Read More »

ALUEVAALIT 2022: Johanna Leponiemi 425: Ihminen edellä uudistuksiin

Kirjoitus on julkaistu Mun Oulussa 20.1.2022.

Lähimmäisyys ja jakamaton ihmisarvo sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja pelastustoimen toiminnan lähtökohtana takaa sen, että jokaisesta pidetään huolta ja ihmiset kohdataan heidän lähtökohdistaan käsin.

ALUEVAALIT 2022: Johanna Leponiemi 425: Ihminen edellä uudistuksiin Read More »

Arkijärkeä aluevaltuustoon – Onko rohkeutta purkaa hierarkioita toimintaketjujen sujuvoittamiseksi?

Mielipidekirjoitus sanomalehti Kalevassa 9.1.2022

Aluevaaleissa valitaan päättäjät uusiin aluevaltuustoihin päättämään elintärkeistä asioista. Koska tavoitellaan suurta yhteiskunnallista uudistusta, voi meistä itse kukin äänestäjänä miettiä, olisiko todellakin syytä uudistaa päätöksentekijöiden joukkoa vai tyytyä tuttuihin joka konklaavissa jo istuviin nimiin. Sanontahan kuuluu, ettei vanha koira uusia temppuja opi.

Arkijärkeä aluevaltuustoon – Onko rohkeutta purkaa hierarkioita toimintaketjujen sujuvoittamiseksi? Read More »

Miksi äänestää Liike Nytin aluevaaliehdokasta?

Aluevaaleissa ratkaistaan, ketkä päättävät sote-uudistuksen toimeenpanosta. Ratkaistavana on, kuinka hyvinvointialueilla järjestetään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut 1.1.2023 alkaen. Sote-uudistuksen tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta, kansalaisten tasa-arvoisuutta ja turvallisuuden tunnetta, selkeyttää hoitoketjuja, keskittää palvelut laajemmille toimintayksiköille, niin sanotuille leveämmille hartioille, pienentää terveydenhoidon kustannuksia, lisätä valtion ohjausta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus siirtyy kunnilta hyvinvointialueille ja siirrettävät valtionosuudet ovat 7,16 mrd euroa ja verotulot 13,5 mrd euroa. Kysymyksessä on siis 20 mrd euron uudistus – ei siis pieni asia. Kunnallisvero pienentyy 12,39 % kunnittain. Pohjois-Pohjanmaalla hyvinvointialueuudistus tyhdistää 19 eri sote-organisaatiota ja kaksi pelastuslaitosta yhdeksi kokonaisuudeksi. Uudistus palvelee 413 000 asukasta ja se vaikuttaa noin 18 000 työntekijään. 1.1.2023 aloittava hyvinvointialue toimii 1,5 mrd euron budjetilla ja rahoitus tulee valtiolta. Liike Nyt pyrkii laajentamaan ja joukkoistamaan demokratiaa useamman ulottuville ja lisäämään vuorovaikutusta sekä vaihtoehtojen esiin tuomista päätöksentekoprosesseissa. Myös sote-uudistuksessa tavoitellaan tätä ja puhutaan palvelujen uudistamisesta yhteistyössä asukkaiden kanssa. Muuttuva maailma vaatii kuitenkin oikeasti uusia toimintatapoja, myös politiikkaan. Politiikka on päätöksentekoa meitä kaikki koskevista asioista eli yhteisten asioiden hoitoa. Jos mielikuva politiikasta sisältää eripuraista vastakkaisasettelua, likaista peliä, toisen mollaamista somessa tai kaverin kampittamista, on aika tosissaan miettiä uusia vaihtoehtoja, sillä toimiva yhteiskunta tarvitsee sekä politiikkaa että byrokratiaa. Niin myös hyvinvointialueiden asioiden hoito. Eikä politiikka ole vain äänestämistä, vaan ratkaisuvaihtoehtojen rakentaminen alkaa paljon ennen sitä. Siihen mukaan pääseminen tulisi olla sellaista uutta poliittista toimintaa, johon ihan jokaisen olisi mahdollista osallistua matalalla kynnyksellä turvallisin mielin. Näin vahvistuisi kiinnostus ja luottamus politiikkaan, päätöksistä tulisi parempia ja hyväksyttävämpiä ja yhteiskunnasta ketterämpi. Millä tavoin sitten meitä kaikki koskevia päätöksiä voisi tehdä paremmin? Entistä avoimempi vuoropuhelu on avain parempaan päätöksentekoon. Liike Nyt on Suomen modernein puolue, kun katsotaan kommunikaatiomahdollisuuksia ihmisten kanssa. Liikkeen nettiparlamentin keskuste-luihin voi osallistua tunnistautumisen kautta ihan jokainen, eivät vain Liikkeen jäsenet. Nettiparlamentti on asiallinen ja turvallinen kommentointialusta kannanmuodostusprosessissa. Esimerkiksi käy vaikkapa taannoinen aluevaalien vaaliohjelman laatiminen, johon itsekin osallistuin. Jokainen voi myös avata uuden keskustelun asiasta, johon haluaisi muutosta. Näyttää siltä, että päätöksentekoprosesseissa on vaikutusmahdollisuuksia tavallisia kansalaisia enemmän päätoimisilla lobbareilla, etujärjestöillä ja asiantuntijoilla, ja jokaiseen päätöksentekoprosessiin kutsutaan sitten ne tutut asiantuntijat yhä uudestaan. Vaarana on, että päätöksentekoprosesseihin syntyy pikkuhiljaa rakenteellista korruptiota ja rutiininomaisia asiantuntija-päättäjä -suhteiden verkostoja. Liike Nytin jäsenet ja vaaliehdokkaat eivät voikaan olla jäsenenä hallintoneuvostoissa, etujärjestöissä tai suurta yhteiskunnallista vaikutusvaltaa omaavien osuuskuntien edustustoissa. Tällä vahvistetaan Liike Nytin ehdokkaiden riippumattomuutta. On siis hyvin tärkeää, että aluevaltuutetuiksi valitaan ihmisiä eri sektoreilta, ei vain sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita, palveluiden ammattilaisia, lääkäreitä, vakiintuneita poliitikkoja, kaupunkien ja kuntien valtuustojen valtuutettuja. Tarvitaan uusia päättäjiä, joilla on uusia mahdollisuuksia ja ideoita ratkaista asioita juuttumatta vanhoihin kaavoihin tai ideologisiin poteroihin.  Monipuoluejärjestelmä on demokratian tae, mutta perinteisiin puolueisiin kuuluu tällä hetkellä hämmästyttävän pieni osa kansalaisista ja päätöksenteko keskittyy perinteisten puolueiden stretegiatyöryhmille tai ylimmälle johdolle. Aluevaaleissa on siis hyvä mahdollisuus aloittaa päätöksenteon uudistaminen. Mieti, ketä tällä kertaa äänestät!

Miksi äänestää Liike Nytin aluevaaliehdokasta? Read More »

Turvallisuus on tunne, joka kuuluu kaikille

Julkaistu Mun Oulussa kesäkuussa 2021

Turvallisuutta voidaan yhteiskunnallisesta näkökulmasta tarkastella eräänlaisena läpäisyperiaatteena. Turvallisuus on yhtä aikaa itsemäärämisoikeutta ja riippuvuutta, osallisuutta ja omaa rauhaa, tässä ja nyt toteutuvaa ja tulevaisuuteen kurkottavaa. 

Turvallisuus on tunne, joka kuuluu kaikille Read More »

Miksi politiikkaan?

Koronapandemian aika toi konkreettisella tavalla esiin täysin keskeneräisen työn mahdollisuuksien tasa-arvon ja toimeliaisuuden tukemisen hyväksi yhteiskunnassamme. Olen soitonopettaja, muusikko, kulttuurialan toimija, tapahtumatuottaja ja siitä onnellisessa ja etuoikeutetussa asemassa, että päivätyöni on opettaminen kunnallisessa musiikkioppilaitoksessa. Taiteen perusopetus on kunnan lakisääteinen koulutussektorin tehtävä. Sen asema ei ole uhattuna säästöjä etsittäessä, vaikka koulutusleikkaukset ovat toki näkyneet alallani ja erityisesti ammattillisessa koulutuksessa. Resurssit ovat rajalliset ja aiemmin ammatillista koulutusta esimerkiksi musiikin alalla tarjottiinkin ehkä liikaa. Mutta esimerkiksi Oulussa taiteen perusopetuksen tarjonnan mitoitus ei vastaa tällä kasvavan väkiluvun tarpeita. Mielestäni ei ole tehokkaampaa ja vaikuttavampaa lasten ja nuorten osallisuutta lisäävää ja syrjäytymistä ehkäisevää työtä kuin taiteen perusopetus. Se tulisi ulottaa yhä useamman ulottuville! Oulussa sitä tarjotaan konservatoriossa ja taidekoulussa sekä vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.   Mutta on totaalisen väärin, että taiteella, viihteellä ja tapahtumatuotannolla leipänsä perheelleen hankkiva kansalainen, yrittäjä ja kokonainen toimialaverkosto on ollut näin massiivisessa määrin päättäjille näkymätön, tunnistamaton ja tuntematon! Elinkeinon vapaus ei ole toteutunut eikä toimialan vaikuttavuus- ja talousverkostoa ole aiemmin ymmärretty lainkaan. Musiikkilehti Rondossa 4/2021 säveltäjämuusikko Olli Virtaperko kirjoittaakin osuvasti, että alaa on lyöty kuin vierasta sikaa. Hän kirjoittaa: ”Kuinka ihmiskunnan historian aivan varmasti hienoin hallitus on meidät näin totaalisesti pettänyt, on kysymys, jota monessa punavihreässä luovassa päässä on ahkerasti pyöritelty”. Toisaalla hän jatkaa: ”On vaikea kuvitella demokratian näkökulmasta mitään vahingollisempaa, kuin antaa äänestämilleen poliitikoille hiljaisuuden siunaama avoin valtakirja tehdä ihan mitä tahansa – vailla poliittista vastuuta, vailla seurauksia.” Taiteilijoilla, edustavat he sitten klassisia eurooppalaisia taiteita tai modernimpaa populaarikulttuuria, on usein erittäin pitkä ja syvällinen koulutus ammattilaisuuteen. He tietävät, mitä tarkoittaa yritteliäisyys, sinnikkyys, (arvo)valintojen tekeminen, keskittyminen oleelliseen, toimeliaisuus ilman tuloja, positiivisen vireen ylläpitäminen, voimaannuttaminen. Ja tuosta vain heidät jätettiin yksin, ei tunnistettu yhteiskunnallista tai kansantuottoa tuottaviksi jäseniksi. Taiteilijat myös laajentavat esimerkillään mallia olla suhteessa maailmaan ja siten lisäävät inhimillisyyttä ja vuorovaikutuksen eri muotoja. Tästä puhuu filosofi Hannah Arendt ja kasvatustieteilijä Gertt Biesta kuvatessaan kasvamisen ja kasvatuksen tavoitteita sanoilla ”being at home in the world” ja ”how to come and remain in dialogue with the world” (Biesta, G. 2017. Letting Art Teach). Me tarvitsemme näitäkin näkemyksiä nuorten syrjäytymisen, yksinäisyyden, mielenterveysongelmien tai yleiseen hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä ja ratkaisuvaihtoehdoissa. Aiemmin minäkin olen uskonut, toivonut ja luottanut siihen, että perinteisillä itseään sivistyspuolueiksi kutsuvilla puolueilla on kykyä ja näköaloja parantaa asioita, jotka eivät ole edes perustasolla vielä toimivia yhteiskunnassamme. Ajatellaanpa vaikka freelancerien asemaa vaihtelevien työtilanteiden toimeentuloviidakossa tai mahdollisuutta siirtyä helposti työstä tai alasta toiseen. Entä ihmisen toimeliaisuuden ja työkyvyn tukeminen tilanteissa, joissa pikkulapsiperheet, mielenterveyden ongelmia kohtaavat tai pieni- ja mediaanituloiset omaishoitajat ovat? Valitettavasti politiikka on nykyään ennen kaikkea identiteettejä, ulossulkemista, julistusta turhuuden ja tuhlauksen lopettamisesta, tarttumista mitättömiin yksityiskohtiin kuin Suomen hyvin vähäiseen maahanmuuttoon. Ideologiset erotkin ovat terävöityneet. Ehkä se on hyväkin asia mutta se myös nostaa ihmisiä toisiaan vastaan. Lähdin politiikkaan kokeilemaan, olisiko Liike Nyt mahdollisuus toimia toisin, vaikuttaa asioihin ja ratkaista niitä vuoropuhelua lisäten. Liikkeellä on kuusi perusperiaatetta, jotka minunkin oli helppo allekirjoittaa. Tutustu https://liikenyt.fi/tarina/ ja lähde sinäkin Liikkeeseen!

Miksi politiikkaan? Read More »

Uutta virtaa Raksilaan

Tämä mielipidekirjoitukseni on julkaistu Kalevassa tiistaina 25.5.2021.

Raksilan uudisrakentaminen kaipaa mielestäni yliopistoa laajemmin ihmisiä osallistavia ideoita. Miten olisi sijoittaa huippumoderni wau-arkkitehtuurilla toteutettu uimahalli-vesiurheilukeskus Raksilaan? Ei siis urheilupuistoon vaan marketien kumppaniksi. Se vetäisi kansainvälistä huomiota ja tarjoaisi toiminnallisia mahdollisuuksia kuntalaisille, urheilu- ja kulttuuritapahtumille sekä matkailijoille. Poliisitalon paikalle sijoitetun tapahtuma- ja urheiluareenan kanssa tästä syntyisi upea kokonaisuus ja Oulua pitkälle tulevaisuuteen kantava kehityssykäys niin elinvoiman, yritteliäisyyden, pitkäaikaisten työpaikkojen, kulttuuri- kuin urheiluelämänkin näkökulmasta.

Uutta virtaa Raksilaan Read More »

Facebook
Instagram
Tiktok