admin

Sanoman vaalikonevastaukseni

Tässä vaalikonevastaukseni Sanoman eli Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien, Aamulehden ja Satakunnan Kansan kysymyksiin. Lähdimme Liike Nytissä niin myöhään EU-vaalikampanjaan mukaan, että vaalikoneisiin vastaamiseen oli aikaa pahimmillaan muutama päivä. Työviikon ja pikkusairastamisten keskellä varsinkin tämän Sanoman vaalikoneen täyttäminen meni aluksi monessa kohtaa mönkään ja huomasin sen vasta myöhemmin. Olen pyytänyt korjaamaan muutamia vastauksiani ja osa on korjattukin. Toinen moka oli, etten ollutkaan lähettänyt kaikkia korjattavaksi haluamiani vastauksia yhdellä kertaa, ja tämän huomasin tällä viikolla! Pyysin korjauksia niiden osalta vielä kerran. Ei auta kuin seurata, onnistuuko enää. Oppina tästä olkoon huolellisuus tiukassakin paikassa. Mutta tässä vastaukseni perusteluineen: Ei samaa eikä eri mieltäPuolustustarviketeollisuuden välttämättömän vahvistamisen, Ukrainan tukemisen takia ja vihreän siirtymisen edistämiseksi syntyy paineita kasvattaa EU:n budjettia. Vaihtoehdot siihen ovat jäsenmaksujen korotus, tulojen lisääminen esim. tulleilla ja arvonlisäveroilla, uudenlaiset verot digitaaliseen talouteen, päästöihin tai rahoitusmarkkinoihin, tehostamalla varainkäyttöä tai luomalla budjettiin oma lainaohjelma eli yhteinen velka. Suhtaudun velanottoon kriittisesti, mutta tarvitaan lisää tietoa esim. eri vaihtoehtojen vaikutusarvioinneista ennen kuin voi ottaa kantaa. Täysin samaa mieltäByrokratian keventäminen on kaikkien etu myös taloudellisesti, markkinoille pääsyn helpottaminen lisää kilpailua ja vaihtoehtoja kuluttajille. Jokseenkin eri mieltäTekoälysäädös asetettiin jo ja se on lainsäädännön lippulaiva-aloite, jolla on pyritään edistämään turvallisen ja luotettavan tekoälyn kehittämistä ja käyttöönottoa. Puhutaan riskiperusteisesta lähestymistavasta sen mukaisesti, miten tekoäly kykenee aiheuttamaan vahinkoa yhteiskunnalle eli mitä suurempi riski, sitä tiukemmat säännöt. Lainsäädäntöehdotus on ensimmäinen laatuaan maailmassa ja siksi sen odotetaan luovan ns. Bryssel-efektin edistäen eurooppalaista lähestymistapaa teknologian sääntelyyn globaalisti. Täysin eri mieltäEurooppalainen ja suomalainen ruokaturva on taattava, maaseutu pidettävä elinvoimaisena ja ylläpidettävä nuorille mahdollisuutta elättää itsensä maanviljelijänä. Täysin eri mieltäSotaa käyvän maan jäsenyys EU:ssa ei ole kansainvälisen lain mukaan ehdottomasti kiellettyä, mutta jäseneksi pyrkivän pitää täyttää EU:n kriteerit, joita ovat demokratian, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltion periaatteiden noudattaminen. Lisäksi perusperiaatteisiin kuuluu rauhanomaisen yhteistyön ja vakauden edistäminen. Sodassa olevan maan on käytännössä mahdotonta täyttää näitä kriteerejä ja siksi hyväksyminen jäseneksi olisi hyvin haastavaa. Jokseenkin eri mieltäParlamentti päätti juuri laajoista toimista joilla puututaan laittomaan muuttoliikkeeseen. Nyt pitää katsoa näiden päätösten toimeenpanon vaikutukset, Jokseenkin samaa mieltäNäkyvissä ovat olleet Kiinan epäreilut kauppatavat, uuden ”silkkitien” rakentaminen globaaliin etelään, mikä tarkoittaa siis riippuvuuksia aiheuttavia investointeja Afrikan maihin, ja Kiinan oman teollisuuden protektionistinen tukeminen. EU:ssa on herätty puhumaan strategisesta autonomiasta ja taloudellisesta turvallisuudesta. Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltäMäärällisten muutosten sijasta huomio olisi kiinnitettävä siihen, että tulonsiirtojen painopistettä siirrettäisiin teknologian kehittämiseen ja parhaimpien innovaatioiden tukemiseen. Näin edistetään vihreää siirtymää. Toisaalta alueet eivät saisi eriarvoistua liikaa vakauden säilyttämiseksi. Jokseenkin eri mieltäSosiaalipolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden omaan päätäntävaltaan. Sosiaalipolitiikkaan sivuaviin sukupuolten tasa-arvoon ja työntekijöiden oikeuksien parantamiseen EU:lla on toimivaltaa ja monia asioita onkin saatu edistettyä, viimeisimpinä palkka-avoimuusdirektiivi, alustatyöntekijöiden oikeudet ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjuminen. Täysin eri mieltäKeskustelu EU:n kehittymisestä on tärkeää. On monia talouteen ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, joihin vastaus löytyisi syvemmästä integraatiosta. Yhteisesti hallitut ja tehokkaasti käytetyt resurssit parantavat kilpailukykyä ja vastavoimaa suhteessa Kiinaan ja USA:aan. Mutta mahdolliset päätökset liittovaltiokehityksessä suuntaan tai toiseen on tärkeää toteuttaa avoimessa ja demokraattisessa prosessissa, jossa otetaan huomioon kansalaisten mielipiteet ja jäsenvaltioiden erilaiset näkemykset. Tärkeinä on huolehtia siitä, että EU:n toimielimet ovat tehokkaita, avoimia ja vastuullisia kansalaisia kohtaan. Täysin samaa mieltäSisämarkkinat ja vapaa liikkuvuus edistävät talouskasvua ja työllisyyttä. Alue- ja rakennepolitiikan kautta Suomi saa merkittävää taloudellista tukea alueiden kehittämiseen. Saamme vakautta ja lisäturvaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kautta ja vaikutusvaltamme kansainvälisissä asioissa on jäsenenä suurempi. Yhteistyössä on voimaa. Suomen itsenäisyyden idean muotoutumisen aikaan jo 1800-luvulla ankkuroiduimme osaksi eurooppalaista sivistystä, valistusta ja demokratiaa. Olemme todellakin eurooppalaisia. Näen jäsenmaksut investointina tulevaisuuteen ja Suomen asemaan eurooppalaisena valtiona. Täysin eri mieltäPäästöjen vähentämiseen on löydettävissä muitakin keinoja, kuten vaikkapa eläinten ruokinnan ja rehun koostumukseen vaikuttaminen, maaseudun luonnon moninaisuuden edistäminen, maataloudessa käytettävien tekniikoiden parantaminen . Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltäVäiteasetelma on epärealistinen. Aina on vaihtoehtoja. Käyttäisin molempia. Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltäEi valtion vaan EU:n, jolloin saataisiin kaikille samat säännöt. Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltäStrategisesti oleellisten yritysten, kuten energia-, vesi- ja liikenneinfrastruktuurin alan yritysten, omistus on järkevää. Ei samaa eikä eri mieltäEn vastaa tämän tyyppisiin vaalikonekysymyksiin. Ei samaa eikä eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltäRiippuu asiayhteydestä. Esimerkiksi Itämereen menevien päästöjen vähentämisessä suomalaiset voisivat kunnostautua vielä enemmän riippumatta siitä, mitä muut tekevät. Ei samaa eikä eri mieltä”Kaiken muun edelle” on vahva ilmaisu. Riippuu asiayhteydestä. Ei samaa eikä eri mieltäNämä tulisi yhdistää ja tukea entistä enemmän hiilineutraaleja innovaatioita ja vihreän teknologian kehitystä. Täysin eri mieltäDemokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta on Suomessakin entisestään vahvistettava, jotta meillä säilyisi kansanvalta. Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltäKaupungistuminen on tosiasia, mutta hyvä/huono riippuu mistä näkulmasta ja tavoitteista asiaa katsoo. Jokseenkin samaa mieltäKäytännössä tämä on juridisesti hyvin hankalaa. Sen sijaan omaisuuden tuottojen käytön suuntaaminen ukrainan tukemiseen ja jälleenrakentamiseen on helpompi vaihtoehto. Jokseenkin samaa mieltäPakotteiden aukkoja pitäisi tukkia. Pakotteiden vaikutukset Venäjän aggressiiviseen politiikkaan ovat olleet mitättömät. Jokseenkin eri mieltä Täysin samaa mieltäTästä on tarpeeksi esimerkkejä 1930-luvulta. Täysin eri mieltäRaja-aitakeskustelu on mielestäni täysin epärealistista ko. rajan pituuden takia. Täysin samaa mieltäLisäksi tarvitaan muita kumppanuuksia ja yhteistyötä, kuten suhteet globaaliin etelään, lähi-itään, YK:hon ja muihin maailmanlaajuisiin järjestöihin. Ei samaa eikä eri mieltäKeskitytään omiin toimiin turvallisuutemme vahvistamiseksi, mikäli näin osoittautuisi olevan. Ei samaa eikä eri mieltäMiksi lähteä ennustamaan tällaista. Täysin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltäSotaa käyvän maan jäsenyys EU:ssa ei ole kansainvälisen lain mukaan ehdottomasti kiellettyä, mutta jäseneksi pyrkivän pitää täyttää EU:n kriteerit, joita ovat demokratian, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltion periaatteiden noudattaminen. Lisäksi perusperiaatteisiin kuuluu rauhanomaisen yhteistyön ja vakauden edistäminen. Sodassa olevan maan on käytännössä mahdotonta täyttää näitä kriteerejä. Täysin eri mieltäMuiden EU:n jäsenvaltioiden kuin Suomen puolustuksen ja puolustusteollisuuden tilanne ei anna tähän katetta. Yhteisillä arvoillaan, demokratia ja oikeusvaltioperiaate, sekä eettismoraaliselta yksilön oikeuksia korostavalta perustaltaan, tasa-arvo, vapaus, ihmisarvon ja -oikeuksien kunnioittaminen, käsin EU muodostaa vahvan vastavoiman Venäjälle. Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltäHaluan vielä uskoa, että liikenteen matalapäästöiset ratkaisut kehittyvät ja yleistyvät niin, että tuon tavoitteen kanssa voidaan vielä elää. Sen tarkistamisen aika ei ole nyt, Se antaisi autoteollisuudelle vääränlaisen signaalin. Jokseenkin samaa mieltäIlmastonmuutos ja luontokato ovat vakavia ympärillämme tapahtuvia tosiasioita ja uhkaavat aidosti hyvinvointiamme. Tulee panostaa näitä hillitseviin innovaatioihin ja vihreän teknologian kehittymiseen. Ei samaa eikä eri mieltä Täysin samaa mieltäYdinvoimaa tarvitaan siirtymäkaudella kohti hiilineutraalia energiantuotantoa. Jokseenkin eri mieltäLuodaan mieluummin

Sanoman vaalikonevastaukseni Read More »

Lue tästä Nuorten vaalikoneen vastaukseni

1-Täysin eri mieltä, 2- Jokseenkin eri mieltä, 3-En osaa sanoa, 4-Jokseenkin samaa mieltä, 5-Täysin samaa mieltä 2. Nuorten mielenterveyskriisiin ratkaiseminen tulee olla yksi EU:n painopisteistä. 5Nuorissa on tulevaisuus, mielenterveyskriisin ratkaiseminen pitäisi olla itsestään selvää. 3. Myös 16- ja 17-vuotiaiden pitää saada äänestää eurovaaleissa. 4 4. Milloin EU:n pitää pyrkiä ilmastoneutraaliksi? Pitää pysyä tavoitteessa 2050. 5. EU:n ei tule ottaa yhteistä velkaa. 3EU tulee tarvitsemaan lisää rahaa ja se voi tapahtua esimerkiksi ottamalla yhteistä velkaa, nostamalla jäsenmaksuja tai kehittämällä veronkaltaisia maksuja. Myös osallistuminen hankkeisiin, joissa on mukana yksityisiä rahoittajia tai kansainvälisiä järjestöjä, voisi tuoda lisää rahaa EU:N kassaan. 6. EU:n tulisi asettaa keikkataloudelle yhteiset pelisäännöt, jotka vastaisivat muiden alojen työehtoja ja palkkausta. 5Itsensätyöllistäjien ja freelancereiden tilanne on ratkaistava esim. joustavoittamalla sosiaalisturvajärjestelmiä, jotta hekin saisivat sosiaaliturvaa ja eläkettä, asettamalla vähimmäispalkkavaatimuksia ja valvomalla niiden noudattamista. 7. EU:n pitää vaatia pikamuotiyhtiöitä toimimaan vastuullisemmin ilmaston, ympäristön ja työntekijöiden oikeuksien kannalta. 5Vaatejäte on kasvava ongelma ja hysteerinen pikamuodin kulutus tulisi lopettaa välittömästi. Vastuullinen kotimainen vaatetuotanto tulisi olla uuden kestävän ekonomian yksi osa-alueista. Muista hyvin, kun oli suomalaisia vaatetehtaita ja omista yhä niiden valmistamia vaatteita. Parhaan nuoruudenystäväni äiti oli töissä vaatetehtaassa. 8. Kaivostoimintaa tulisi lisätä merkittävästi EU-jäsenmaissa. 4Tarvitsemme kriittisiä mineraaleja turvallisesta ja säädellystä kaivostoiminnasta. EU-jäsenmaissa toteutettu kaivostoiminta antaisi tähän nykyistä parempia mahdollisuuksia. 9. EU:n maataloustukia tulisi kohdentaa entistä enemmän kasviproteiinien viljelyyn eläintuotannon tukemisen sijaan. 4Lihan tuotantoa ja kulutusta tulisi vähentää, mutta emme voi noin vain vähentää tukia miltään maatalouden alalta ruokaturvan ja omavaraisuuden turvaamiseksi. Edistetään maatalouden päästöjen vähentämiseen tähtääviä hankkeita, kuten valumia Itämereen, tuetaan innovatiivista ruoantuotantoa ja pyritään tekemään lihantuotannosta eettisestikin kestävämpää. Siinä miten tämä tapahtuu, tulee kuunnella maanviljelijöitä ja asiantuntijoita. Kuluttajina voimme vaikuttaa valinnoillamme ja olemalla aktiivisia kansalaisia tiedonhankinnan ja maatalousjärjestöihin päin suunnatun kommunikoinnin suhteen. 10. Kaikille 18 vuotta täyttäville tulee tarjota maksuton interrail-passi, vaikka se tarkoittaa kustannuksia EU:lle. 2Erasmus+ -ohjelma tarjoaa paljon mahdollisuuksia opiskelijoille jo nyt. Olen valmis kehittelemään tätä ideana mutta en näe sitä tarkoituksenmukaisena rahankäyttökohteena. Käytetään se raha mieluummin nuorten mielenterveyskriisin ratkaisuihin. 11. EU:n pitää kieltää TikTok alueellaan. 4Olen valmis kieltämiseen, jos se tehdään yhteisesti koko EU:n alueella, mutta pidän sitä epärealistisena. Kieltäminen olisi tällä hetkellä liian monimutkainen toimenpide, joka vaatisi vankan oikeudellisen perusteen, kuten todisteet vakavista tietosuojarikkomuksista. Lisäksi sillä saattaisi olla myös käyttäjilleen arvaamattomia taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia seurauksia. Sisällön ja käytön rajoittaminen olisivat helpompi keino vaikuttaa nuorten liialliseen tai haitalliseen tiktokin käyttöön. 12. EU:n tulee kiristää tekoälyyn liittyvää sääntelyä. 2Puollan tätä mikäli se voidaan toteuttaa edistäen innovaatiota ja talouskasvua ja suojellen samalla ihmisten oikeuksia ja hyvinvointia. Tekoälysäädös on jo olemassa ja se on ns. lippulaiva-aloite, jolla pyritään edistämään turvallisen ja luotettavan tekoälyn kehittämistä ja käyttöönottoa. Tarvitsemme tekoälyä digitaaliseen kiertotalouteen siirtymässä. 13. EU:n pitää säätää vihapuhe ja maalittaminen rangaistaviksi. 5 14. EU:ssa vaikeissakin asioissa täytyy riittää jäsenmaiden enemmistöllä tehty päätös yksimielisyyden sijaan. 4Yksimielisyysvaade on pienen maan, kuten Suomen, etu. Mutta on huomattava, että suurin osa päätöksistä tehdään määräenemmistöllä. Vain verotusta, sosiaalipolitiikkaa, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja jäsenmaiden hallitusten välistä yhteistyötä koskevissa asioissa vaaditaan yksimielisyys. 15. EU:n pitää tiukentaa Venäjä-pakotteitaan, jos Venäjä ei lopeta hyökkäyssotaa Ukrainassa. 5Pakotteiden vuotaminen pitää saada loppumaan ja siihen EU:ssa tehdäänkin jo toimia. 16. EU:hun ei pidä ottaa uusia jäsenmaita. 1 17.EU:n tulee ottaa vastaan nykyistä enemmän turvapaikanhakijoita. 1Joulukuussa 2023 päätettiin uudesta siirtolaisuus- ja turvapaikkasopimuksesta New Pact of Migration and Asylum. Pyritään se saamaan nyt vahvistettua ja täytäntöön. Jos turvapaikanhakijoita otettaisiin lisää, heille tulisi rakentaa valmis koulutusmekanismimalli kotoutumisen ja elannonhankinnan turvaamiseksi. Minun sydäntäni lähellä on naisten ja lasten suosiminen turvapaikkaprosesseissa. 18. EU:n tulee tukea uusien ydinvoimaloiden rakentamista. 5Vihreään siirtymään tarvitaan tällä hetkellä mukaan myös ydinvoiman hyödyntämistä. 19. EU:n tukia tulisi suunnata EU-maiden sisällä nykyistä enemmän alueille, joiden väestö vähenee. 2Vanhusten hoiva- ja huolenpito on tärkeä asia ja kansallisen sivistyksen mitta, mutta siihen liittyvät toimet pitää ratkaista kansallisilla päätöksillä. 20. Euroopan parlamentin jäsenten tulisi ensisijaisesti puolustaa oman maansa kansallista etua. 5Parlamentin jäsen toimii EU-puolueensa jäsenenä ja riveissä mutta tietysti kaikkien 15 mepin pitää ensisijaisesti katsoa kaikkea päätöksentekoa suomalaisten edun näkökulmasta. He ovat saaneet mandaattinsa suomalaisilta äänestäjiltä, ei keneltäkään muilta. 21. EU:n muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi on hyvä asia. 4Tuon tässä esille myös, että EU:n sisällä ja jäsenvaltioissa on paljon erilaisia kulttuureita ja omia kansallisia vähemmistöjä, joiden kulttuurin säilymistä voitaisiin tukea enemmän. Tällaisia ovat esim. saamelaiset ja romanit. Tämäkin pitää yllä ja lisää monikulttuurisuutta ja monimuotoisuutta. EU:ssa on ensisijaisesti kyse eurooppalaisista arvoista, elämäntavoista ja kulttuuriperinteestä, joille koko EU rakentuu ja joita siksi EU:ssa tulee puolustaa, vahvistaa ja siirtää seuraaville sukupolville. 22. Kannabiksen käytön rangaistavuudesta tulee luopua. 2Kannatan kannabiksen lääkekäytön sallimista ja sen myymistä laillisesti tähän tarkoitukseen. 23. EU-jäsenyydestä on Suomelle enemmän haittaa kuin hyötyä. 1EU:n jäsenyys maksoi Suomelle 144 € (2022 nettomaksu) ja saa sillä sisämarkkinat, vapaan liikkuvuuden, Erasmus+ liikkuvuusmahdollisuudet, alue- ja rakennepolitiikan kautta taloudellista tukea alueiden kehittämiseen ja lisäturvaa yhteisellä ulko- ja turvallisuuspolitiikalla.

Lue tästä Nuorten vaalikoneen vastaukseni Read More »

Vaalipuhe

Olen Johanna Leponiemi, Liike Nytin pohjoisin ehdokas Euroopan parlamenttiin ja minun EU-vaaliteemani ovat RAUHA – REILUUS – ROHKEUS. Toimin työkseni opettajana ja muusikkona. Työhöni kuuluun myös opiskelijaliikkuvuus eli olen kv-koordinaattori ja minulle tärkein EU-ohjelma tällä hetkellä on tietysti Erasmus+ -ohjelma. Politiikassa olen varsin uusi kasvo, mutta toimin Liikkeen Naisten ja Liike Nyt Oulun puheenjohtajana. Suomen laajuisesti olen mukana Nytkisissä ja Euroopan laajuisesti EU-komission rahoittaman European Women’s Lobbyn taloustyöryhmässä. Liike Nyt on puhunut koko olemassaolonsa ajan ilmastonmuutoksen torjumisen ja reilumman markkinatalouden puolesta. Näihin voi vaikuttaa EU:n kehittämisen kautta. Meidän pitää olla tässä aktiivisia ja ahkeria. Päätöksenteon pitää perustua tutkimukseen, ei ideologioihin. Puolueeni vaalislogan on PIDÄMME SUOMEN PUOLTA! Vahva ja vakaa talous on valttia kaikilla elämänalueilla, puhutaan sitten hoivasta ja huolenpidosta, koulutuksesta, väyläinfran rakentamisesta tai vaikka kulttuurielämästä. Talouselämä tarvitsee uudistuksen, koska se on nyt kestämättömällä pohjalla. Maapallon resurssit on käytetty loppuun, nuoret eivät näe tulevaisuuttaan positiivisena, syntyvyys laskee ja meillä on vakava hoivakriisi – ON MUUTOKSEN AIKA! Meppinä minä edistäisin sitä, että pelkän omaisuuden haalimisen sijasta EU:n talouselämää kehitetään uudistuvaan Eurooppaan johtavin tavoittein. Ja nämä tavoitteet ovat vihreä siirtymä, kiertotalous ja yhteistyössä koordinoidut innovaatiot ja investoinnit. Näin kirimme USA:n ja Kiinan etumatkaa kiinni. Tästä hyötyvät erityisesti suomalaiset yritykset ja pidämme näin Suomen puolta! Uusi talousmalli perustuu dataan, kestäviin toimintatapoihin ja osaamiseen ja tähtää ilmastoneutraaliuteen. Meillä ei ole muuta asuinpaikkaa kuin maapallomme, eikä muuta luontoa kuin se luonto, jota nyt kaluaa köyhemmäksi kiihtyvä luontokato. Kyse on meidän ja lastemme tulevaisuudestamme.

Vaalipuhe Read More »

Teema ROHKEUS

Suomalaiset ovat keksijäkansaa. Miksemme siis olisi rohkeita edistämään uudistuksia kestäviin ratkaisuihin energiassa, liikenteessä, rakentamisessa, maataloudessakin? Pidetään siis ROHKEASTI ja kunnianhimoisesti kiinni Green Dealin 2050-tavoitteesta eli hiilineutraalista Euroopasta ja valjastetaan se johtotähdeksi maapalomme pelastamiseen luottaen siihen, että se johtaa myös kestävään talouskasvuun. Ei katsota nyt peruutuspeiliin! Uudistetaan pala palalta ruskea teollisuutemme, liikenteemme ja energiantuotantomme vihreäksi. Suomalaisilla on tähän paljon annettavaa! Vahvistetaan kiertotaloutta esimerkiksi lopettamalla hysteerinen pikamuodin kulutus ja tehdään kestävämpiä vaatevalintoja sekä tehostetaan tekstiilikierrätystä. Muista hyvin ajan, jolloin oli olemassa suomalaisia vaatetehtaita. Nuoruuden ystäväni äiti työskenteli sellaisessa ja minulta löytyy yhä joitakin sen ajan vaatteita. Suomalainen metsäteollisuus on ottamassa isoja askelia esimerkiksi kohti puupohjaisia tekstiilikuituja. Niillä on lupaavia kehitysnäkymiä, jotka perustuvat ympäristöystävällisiin ominaisuuksiin ja teknologisiin innovaatioihin, joiden ansiosta ansiosta on mahdollista tuottaa korkealaatuisia tekstiilikuituja, jotka ovat sekä teknisesti että ekologisesti kestäviä. Tämä on uutta suomalaista metsäosaamista ja hyvä osoitus rohkeasta siirtymästä kohti kestävämpiä toimintatapoja ja tuotteita välttämättömään kulutukseemme. Mehän tarvitsemme vaatteita. Liikenteemme uudistamisen keskiössä on esimerksi biopohjaiset polttoaineet ja synteettiset elektropolttoaineet. Nämä tarjoavat merkittävän potentiaalin vähentää vaikka ilmailun hiilidioksidipäästöjä. Tässäkin suomalaisilla on merkittävää osaamista, kuten kestävän lentopolttoaineen, eli SAF:n (Sustainable Aviation Fuel) kehityksessä. Suomessa on tehty laajasti tutkimusta ja kehitystä erityisesti metsäteollisuuden sivuvirtojen ja muiden biopohjaisten resurssien hyödyntämisessä uusiutuvan lentopolttoaineen tuotannossa. Esimerkiksi Neste Oyj on kehittänyt Neste MY Sustainable Aviation Fuel™ -tuotetta, joka on valmistettu uusiutuvista ja kestävistä raaka-aineista, kuten käytetyistä ruokaöljyistä ja eläinrasvoista. Maataloudessa ja ruokaturvassamme voisimme lisätä kotimaisten kasviproteiinien tuotantoa ja käyttöä ravinnoksi. Luonnonvarakeskuksen analyysin mukaan esimerkiksi valkuaiskasvien, kuten palkoviljojen, rypsin ja rapsin, tuotantoala on mahdollista kolminkertaistaa nykyisestä 100 000 hehtaarista. Peltojemme kasvukuntoa ja siten tuottavuuskin voisi parantua, maaperään sitoutuneen hiilen määrä lisääntyä ja luonnon monimuotoisuus säilyä tai elpyä hyötyeliöiden kuten pölyttäjien määrän lisääntymisellä. Innovaatiota on myös proteiinijauheen, kotimaisen pienikokoisen kalan jalostamisessa paremmin kulutukseen soveltuviksi tuotteiksi. Nämä esimerkit tarjoavat uusia mahdollisuuksia sekä kotimaan markkinoille että vientiin. On kuitenkin tosiasia ja erittäin surkeaa, että Suomessa ruskeiden eli kasvihuonepäästöjä kasvattavien yritystukien osuus on edelleen joka vuosi 2020–23 ollut vihreitä tukia suurempi. Haloo, päättäjät! Mitä on vastuun kantaminen tulevaisuudesta? Se ei ole lannistumista ongelmien edessä tai ideoiden lannistamista puhumalla epärealistisuudesta. Se on ROHKEAT askeleet ja ennen kaikkea päätökset ja teot kohti uudistuksia.

Teema ROHKEUS Read More »

Teema REILUUS

Meidän on kohdattava vihreä siirtymä, digitaalinen työelämä ja taloudellinen kasvu osallistavasti ja kannustavasti. EU:n Green Deal korostaa näiden prosessien oikeudenmukaisuutta kaikille osapuolille. Siksi vaadin, että muutokset toteutetaan reilusti – sosiaalisesti, alueellisesti ja markkinataloudellisesti. Liike Nytin vaaliteema, ’Pidämme Suomen puolta’, heijastuu erinomaisesti Itä-Suomen tukemisessa. Tämän alueen haasteet, joita on kiihdyttänyt geopoliittinen tilanne Venäjän sotaisan aggressiivisuuden myötä, vaativat meiltä sitoutumista. Puolueena vaadimme, että EU tukee Itä-Suomea miljardilla eurolla vuodessa – tämä olisi reiluutta ja oikeudenmukaisuutta käytännössä. Kansalaisten osallisuus päätöksentekoon on keskeistä demokratiamme elinvoimaisuudelle. Vuoropuhelua kansalaisjärjestöjen ja päättäjien välillä on vahvistettava. Lisäksi palveluiden sisämarkkinoiden esteiden purkaminen ja päämarkkinaunionin kehittäminen ovat askelia kohti reilumpaa toimintaympäristöä EU:ssa. Enrico Lettan raportissa ehdotettu kilpailulainsäädännön uudistus auttaisi pk-yrityksiä laajentamaan toimintaansa jäsenmaiden välillä, mikä edistäisi taloudellista kasvua ja innovaatioita. Tällä hetkellä vain 17 % valmistavan teollisuuden pk-yrityksistä käy kauppaa toiseen jäsenvaltioon. EU:n lainsäädännön yksinkertaistaminen ja säätelyn purkaminen ovat avainasemassa, kun pyrimme edistämään liikkuvaa etätyötä ja kehittämään palveluiden sisämarkkinoita. Tämä tasoittaisi alueellisia eroja ja edistäisi vapaata liikkuvuutta, parantaen samalla yhteiskuntamme toimivuutta. Näihin törmään itse toteuttaessani opettajan työssäni Erasmus+ -liikkuvuusohjelmaa kansainvälisten asioiden koordinoinnissa. Meidän on myös uudistettava sosiaaliturvaamme ja eläkejärjestelmiämme, erityisesti freelancereiden osalta. Ehdotan joustavampaa ja tulotasoon sopeutettavissa olevaa sosiaaliturva- ja eläkemaksujärjestelmää, joka parantaisi itsensätyöllistäjien ja freelancereden taloudellista turvaa. Freelancereiden aseman vahvistaminen on minulle henkilökohtaisesti tärkeää, sillä se koskettaa suoraan myös omaa ammattikuntaani, muusikoita. Lopuksi haluan korostaa, että poliitikkona pyrin edistämään yhteiskuntaa, jossa jokaiselle löytyy paikka ja jokaisesta pidetään huolta. Tämä vaatii jatkuvaa työtä työmarkkinaosapuolten välisen yhteistyön, sukupuolten ja sukupolvien välisen tasa-arvon valvomisen ja edistämisen parissa. Meidän on varmistettava, että lainsäädäntö, kuten naisiin kohdistuvan väkivallan kriminalisointi, pannaan täytäntöön koko EU:ssa. Kohti oikeudenmukaisempaa ja kestävämpää yhteiskuntaa – REILUSTI ja yhdessä!

Teema REILUUS Read More »

Teema RAUHA

Valitsin yhdeksi vaaliteemakseni RAUHAN – arvon, joka vaatii meiltä nyt uudenlaista asennetta ja päämäärätietoisuutta tässä muuttuneessa maailmassa. Kohtaamme Euroopassa haasteita, jotka ylittävät kaikki aiemmat mittasuhteet. Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainassa on osoitus siitä, että vapauden, kansanvallan, tasa-arvon, oikeusvaltioperiaatteen sekä ihmisoikeuksien puolustaminen on tärkeämpää kuin koskaan. Tässä konfliktissa me Euroopassa olemme asettuneet selkeästi tukemaan Ukrainaa – ei vain sen itsensä vuoksi, vaan myös periaatteiden vuoksi, joihin uskomme. Rauha ei ole pelkästään aseiden vaikenemista. Se on ajankohtaistanut työn kokonaisturvallisuuden, vakauden ja oikeudenmukaisuuden hyväksi. Rauhan rakentaminen vaatii meiltä rohkeutta puolustaa arvojamme, mutta myös viisautta etsiä kestäviä ratkaisuja. Emmekä selviä näistä haasteista yksin! Yhteistyö on elintärkeää – niin Naton kaltaisten puolustusliittojen puitteissa kuin laajemmin kansainvälisessä yhteisössä. Vahvistamalla liikenneyhteyksiä ja lisäämällä omavaraisuuttamme tavaratuotannossa voimme parantaa alueemme turvallisuutta ja taloudellista itsenäisyyttä. Pohjoisen raideyhteys Suomesta Ruotsiin, Norjaan ja Keski-Eurooppaan on tästä hyvä esimerkki. Samoin suomalaisten vahvuudet puolustusteollisuudessa ja rajaturvallisuudessa ovat esimerkkejä alueista, joilla voimme edistää yhteistä turvallisuuttamme. Nämä toimet vaativat kuitenkin riittäviä resursseja ja yhteistyötä koko Euroopan tasolla. Hyvä lukija, olemme oppineet paljon uusia käsitteitä – huoltovarmuus, strateginen omavaraisuus, kriittiset mineraalit, kyberturvallisuus. Nämä termit eivät ole vain sanahelinää, vaan ne muodostavat osan arkipäiväämme, haasteita, joihin meidän on vastattava yhdessä. Meidän on toimittava nyt, jotta voimme rakentaa rauhan, joka kestää tulevaisuuden myrskyissä. Tämä on meidän vastuumme – ei vain itseämme, vaan tulevia sukupolvia varten. Yhdessä voimme luoda turvallisemman ja oikeudenmukaisemman maailman. Samassa haluan muistuttaa, miksi äänestäminen EU-vaaleissa on tärkeää. Me elämme kansanvallassa, mikä tarkoittaa, että jokaisen ääni vaikuttaa. Kun kaikki käyttävät äänioikeuttaan, meistä tulee voimakas joukko, joka voi ohjata tulevaisuuttamme. Jos annamme vallan keskittyä vain pienelle, usein varakkaalle tai vaikutusvaltaiselle eliitille, kuten somejulkkiksille, astumme askeleen kohti oligarkiaa. Tämä kuulostaa valitettavan tutulta tilanteelta, joka vallitsee itänaapurissamme. Äänestämällä me voimme varmistaa, että demokratiamme pysyy elävänä ja toimivana. Älkäämme siis jättäkö käyttämättä äänioikeuttamme — se on kansalaisvelvollisuutemme ja voimamme. Käytä ääntäsi tai muut päättävät puolestasi!

Teema RAUHA Read More »

Palvelusetelillä ei lasten ja nuorten hätää ratkaista

Mielipidekirjoitus Kalevaan 20.2.2024 Ajatus palvelusetelillä helposti selätettävistä lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmista on kätevä, mutta epärealistinen. Väsynyt, masentunut, itsetuhoinen lapsi tai nuori kykenee harvoin ’aktiivisena asiakkaana’ itse hakemaan apua tilanteeseensa. Mielenterveysongelmista kärsivä tai jo syrjäytynyt nuori ei lähde edes kouluun, saatikka asunnostaan ulos, jos asuvat jo yksin. Avuntarjonnan puolen haasteina taas on työntekijäpula, sektorille varatun resurssin täydellinen riittämättömyys, lasten ja nuorten kanssa työskentelevien täydennyskoulutuksen vähyys ja ammattilaisten osaamisen laajan kirjon aiheuttama palveluiden tarjontaviidakko. Varavaltuutettu Backman esitti Kalevassa 17.2.2024 ratkaisumalliksi maassamme henkisesti huonosti voivien lasten ja nuorten tilanteeseen kymmenen kerran palvelusetelin tarjoamisen. Setelillä nuori voisi itse ostaa vapailta markkinoilta apua tilanteeseensa. Mielestäni resursseja tulee suunnata vaiheisiin ennen hoitoa. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien taustalla on hyvin monisyisiä ja yksilöllisiä tilanteita. Nämä pitää ensin tutkia ja tutkimuksiin tarvitaan lähete. Tutkimuksiin pääsyä joutuu odottamaan ja useita vastaanottokäyntejä vaativa tutkimus vaatii aktiivisuutta niin lapselta tai nuorelta kuin huoltajilta. Diagnoosin jälkeen etsitään ja valitaan yksilöllisesti lapsen tai nuoren tilanteeseen ja diagnoosiin sopivaa terapiaa. Kirjoituksessa mainittu 120 € kertahintainen palvelu viitannee yksityisen lääkärikeskuksen psykiatrin käyntihintaan. Psykiatreja tarvitaan diagnosointiin ja kaikkein vakavimpien psyykkisten sairauksien hoitoon, mutta sopivaa terapiaa tarjoavat ennemminkin eri koulutustaustaiset terapeutit. Nämä on syynättävä tarkkaan ja se, kenelle mahtuu uusia asiakkaita. Lisäksi lapsen tai nuoren ja terapeutin hoitosuhde ei ole hedelmällinen ilman hoitajan ja hoidettavan välisen luottamuksen syntymistä. Tämä vaatii testitapaamisia. Tämän kaiken jälkeen on vielä saatava Kela erikseen vakuuttuneeksi hoidon korvaamisen välttämättömyydestä. Edelleenkään ei yksinkertaista. Ei siis ihan yksinkertaista. Valitettavasti pelkällä palvelusetelin tarjoamisella ei siis lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoitoa ratkaista. Tilanne oli kuitenkin saatu hieman ennen Pohdetta jo paremmaksi kuin muutama vuosi sitten. Pohteen säästöpaineessa näkymät ovat kuitenkin karut. Kiitänkin tässä yhteydessä Oulun kaupunkia ennen Pohteen perustamista osoitetuista panostuksista Lanun eli Lasten ja nuorten psykiatrisen työryhmän perustamiseen sekä esim. psykiatristen sairaanhoitajien saamisessa kouluihin. Onneksi myös koululaisten terveystarkastukset ovat kehittyneet ja mahdollisista mielenterveyden haasteista tiedotetaan myös vanhempia, mikäli lapsi tai nuori luvan antaa. Jokaisella käyntikerralla riittävän kypsäksi arvioitu alaikäinen voi nimittäin päättää, näkevätkö huoltajat terveydenhuollon vastaanottokerralla kirjattuja tietoja. Lisäksi nuorten pahoinvointiin on herätty myös seurakunnissa ja Oulussa onkin tarjolla kaksi kertaa viikossa Walk-in terapiaa, johon kuka vain 15–29 -vuotias voi maksutta ja aikaa varaamatta mennä käymään.

Palvelusetelillä ei lasten ja nuorten hätää ratkaista Read More »

Toiminnallista tasa-arvoa kirkkoon

Kirjoitus hiippakuntavaalien ehdokkaana Rauhantervehdys-lehteen 8.2.2024 Kirkossa etsitään tietä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi ja lainsäädännön sekä seurakuntien käytäntöjen saattamiseksi yhdenmukaisiksi yhteiskunnassa vallitsevan yhdenvertaisuus-, tasa-arvo- ja avioliittolainsäädännön kanssa. Käsillä on uusien kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuutettujen valinta vaaleissa helmikuussa. Nämähän ovat vaalit, joissa äänioikeutettuja on noin tuhatkunta ja he koostuvat papeista ja seurakuntien luottamushenkilöistä. On syntynyt aivan uusi ehdokasryhmittymä mahdollistamaan kirkon lainsäädännön yhdenvertaistamista kannattavien valitseminen uusiksi kirkolliskokousedustajiksi ja hiippakuntavaltuutetuiksi. Kautensa päättävä kirkolliskokous on toki edennyt muutosten valmistelussa. Kirkkohallitus on kirkolliskokouksen toimeksiannosta hyväksynyt Ovet auki kaikille -suunnitelman tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi seurakunnissa 21.11.2023. Kirkkohallitus on siis ottanut konkreettisen askeleen kirkon lainsäädännön ja käytännön toiminnan yhdenmukaistamiseksi vallitsevan yhdenvertaisuus-, tasa-arvo- ja avioliittolainsäädännön kanssa. Tuen hiippakuntavaltuustoehdokkaana suunnitelman edistämistä. Suunnitelma taustoittaa ihmisarvotyön teologiset, oikeudelliset ja toiminnalliset lähtökohdat. Näin voidaan toivottavasti yhä paremmin tunnistaa epäasiallisia käytäntöjä ja ymmärtää syvemmin yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon eri tasot ja merkitykset. Uskonnonharjoitustakaan ei tarkastella erillisenä toimintana, joka oikeuttaisi poikkeamiin. Jos tämä läpäisisi nykyisen käytännön toiminnan, näin painavasisältöistä suunnitelmaa tuskin tarvittaisiin. Ovet auki kaikille -suunnitelma pohjautuu luomisen moninaisuudelle, jakamattoman ihmisarvon tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Kirkon julkisoikeudellisessa asemassa ihmisarvotyö kiteytyy lausumassa, jonka mukaan ihmisarvo ei toteudu julistuksin vaan käytännön toiminnassa. Tämä on mielestäni merkittävä linjaus ja haastaa kilvoitteluun kaikkien lähimmäisten kohtaamisessa ja palvelemisessa rakastamisasenteella. Kirkossa on jo aika astua aikaan, missä kukaan ei voi sitoa oikeuksiensa toteutumista vaatimukseen saada kieltää toisilta jotain heidän ominaisuuksiensa tai identiteettinsä perusteella. Näin kirkko olisi oikeasti avoin kaikille.

Toiminnallista tasa-arvoa kirkkoon Read More »

Miksi yhä poliittisia naisjärjestöjä?

Julkaistu sanomalehti Kalevassa 4.7.2023. Suomi on yhdistysten luvattu maa ja juuri niissä kansalaisaktivismi kukoistaa. Demokratiamme elimellinen osa on laaja ja aktiivinen yhdistystoiminta. Kokemuksemme toiminnasta eduskuntapuolueiden naisjärjestöt yhteen kokoavassa Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry:n hallituksessa on saanut meidät allekirjoittaneet vakuuttuneiksi siitä, että myös poliittisille naisjärjestöille on edelleen tarvetta. Nytkis toimii maanlaajuisesti ja kansainvälisesti tasa-arvokysymysten poliittisena yhteistyö- ja asiantuntijatahona. Nytkisiin kuuluvat myös Naisliitto Union, Sukupuolten tutkimusseura ja Naisjärjestöjen Keskusliitto.  Naisjärjestöistä ei voida puhua merkityksettöminä, sillä kansainvälisen tutkimuksen mukaan ne ovat vaikuttaneet paljon politiikan sisältöihin. Esimerkkejä tästä ovat muutokset puolue-elinten tasa-arvoon 1950-luvulla, päivähoidon kehittäminen 1970-luvulla ja subjektiivinen oikeus päivähoitoon 1980-luvulla. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on Suomessa määritelty kansalliseksi projektiksi ja koko poliittinen järjestelmä on hyötynyt siitä. Keskeistä tässä on ollut ja edelleen on yli poliittisen kentän ulottuva naisjärjestöjen yhteistyö. Tämä kanavoituu syksyllä 35 vuotta täyttävän NYTKISin toiminnassa. Kuitenkin omassakin puolueessa meiltä on kysytty, mitä järkeä puolueiden naisjärjestöissä on, mihin niitä tarvitaan ja miksi ne ovat edelleen olemassa. Kyselijät ovat vedonneet Suomessa toteutuneeksi kokemaansa tasa-arvoon ja kaikille yhdenvertaiseksi koettuihin toimintamahdollisuuksiin. Olemme vastanneet, että puolueiden naisjärjestöjen olemassaoloon voi vaikuttaa eduskunnan kautta. Puolueiden naisjärjestöt ovat lakisääteisiä kuten puolueiden nuorisojärjestötkin, ja niille on osoitettava 5 % puolueiden saamasta puoluetuesta. Esimerkkejä Nytkisin kansainvälisestä toiminnasta tänä keväänä on osallistuminen Malmon tasa-arvofoorumiin, yhteispohjoismaisen raportin julkaiseminen naisten ja miesten välisistä eläke-eroista sekä aktiivisuus eurooppalaisen kattojärjestön EWL:n hallituksessa. Lisäksi Nytkisillä oli edustus 67. kerran järjestetyssä YK:n vuotuisessa naisten asemaa käsittelevän toimikunnan CSW:n istunnossa, jossa laadittiin loppupäätelmät teknologiasta ja innovaatioista ensikertaa sukupuolten tasa-arvon kontekstissa. Samassa yhteydessä järjestetyn Helvi Sipilä -seminaarin avauspuheessa Nytkisin puheenjohtajavuorossa oleva rkp:n Pia Sundel puhui muun muassa tyttöjen ja muunsukupuolisten lasten kohtaamasta häirinnästä ja sukupuolittuneesta vihapuheesta verkossa. Juuri poliittiset naisjärjestöt ovatkin luonteva kanava nostaa tämänkaltaisia asioita esille.  Sukupuolittuneet poliittiset ja yhteiskunnalliset olosuhteet avautuvat ja kanavoituvat julkiseen keskusteluun useimmiten nimenomaan naisjärjestöjen esiin nostamien näkökulmien kautta. Lainsäädännön ja työmarkkinatoimien vaikutukset eri sukupuoliin jäävät kuitenkin edelleen huomiotta. Sukupuolivaikutusten arviointi kun ei vieläkään ole normalisoitunutta käytäntöä kansalaisiin vaikuttavassa päätöksenteossa, lainsäädäntötyössä, kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion hallinnossa kuin työmarkkinajärjestöjen neuvottelupöydissäkään. Me too -liike, järjestäytynyt anti-gender -liike, toistaiseksi pysyväksi osoittautunut naisten ja miesten palkkaepätasa-arvo, suomalaisten naisten miehiä 24 % pienemmät eläkkeet, sukupuolittuneet työmarkkinat ja tyttöjen koulupolullaan kohtaama seksuaalinen häirintä ovat viimeaikaisia konkreettisia esimerkkejä, miksi naiserityinen toiminta on edelleen ajankohtaista.  Johanna LeponiemiPuheenjohtajaLiikkeen Naiset, Liike Nyt Eija AnnalaPuheenjohtaja vuonna 2023Oulun seudun NYTKIS

Miksi yhä poliittisia naisjärjestöjä? Read More »

Naisten palkkapäivänä 2023

Julkaistu Liike Nytin sivuilla 4.11.2023 ja vappupuheena Liikkeen Naisten podcastissa 1.5.2023 Suomessa olemme tottuneet hokemaan sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Kaikki siis hyvin? Viiden lapsen äitinä joudun toteamaan, että se on valitettavasti aivan puppua. Naisten keskiansiot ovat tämän vuoden 3. vuosineljänneksellä 85 % miesten vastaavista. Euroina tämä on naisilla 3632 €/kk ja miehillä 4279 €/kk. Vuodessa eroa kertyy noin 7700 €. Naisen euro on siis edelleen selvästi miehen euroa pienempi ja koko elinkaaren ajan, sillä naisten eläkkeet ovat Suomessa 24 % miesten eläkkeitä pienemmät. Näin todetaan Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisen yhteistyöelimen Nordic Information on Genderin (NIKK) rahoittamassa raportissa eläkkeiden tasa-arvosta Pohjoismaissa.  Jos palkkaero kuroutuu umpeen tätä menoa vuonna 2100, voitaisiinko edes ryhtyä pikaisesti toimenpiteisiin naisvaltaisten alojen työhyvinvoinnin ja turvallisuuden parantamiseksi? Tällä vaikutettaisiin työntekijöiden pito- ja vetovoimaan, työn mielekkyyden ja jaksamisen kokemuksiin sekä työvuosien pidentymiseen. Yleisenä tavoitteenahan Suomessa on muun muassa työurien pidentäminen.  Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry:n eduskuntavaalien kampanjavideossa toin Liikkeen Naisten puheenjohtajana esille, miten koronaviruspandemia nosti ennennäkemättömällä tavalla esiin naisvaltaisten alojen merkityksen yhteiskunnalle. Näiden alojen työntekijät joutuvat jatkuvasti venymään äärimmilleen resurssien niukkuuden ja työntekijäpulan takia. Sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatus- ja sivistysalojen työpanos on yhteiskunnan elinvoiman ja demokratian kannalta elintärkeä. Nämä alat kattavat yhteiskunnan ydintoiminnot luoden kasvualustan kukoistavalle työelämälle ja yritystoiminnalle ja turvaavat myös demokratian toimivuuden. Tämä siksi, että nämä alat pitävät kansalaiset elinvoimaisina ja sitovat heidät kansalliseen yhteisöllisyyteen.  Kunta- ja hyvinvointialueiden hallinnon aloilla työskenteli vuonna 2021 noin 748 000 henkilöä, mikä on 29 % 15–74 -vuotiaista työllisistä henkilöistä. Näiden alojen työntekijöiden lähtöpalkka ilman lisiä on usein alle 3 000 €.  Kun elinkustannukset ovat nyt erittäin voimakkaasti nousseet ja nuoret ovat pakkautuneet kalliiden elinkustannusten kasvukeskuksiin, kannattaa tosissaan miettiä, millaiset taloudelliset kannustimet kamppaisivat Y- ja Z-sukupolvien jaksamisen haasteen, trendikkäät elämäntapavalinnat ja eräänlaisen sitoutumattomuuden eetoksen. Meillähän on nuorten mielenterveysongelmat ja niistä syistä varhaista eläköitymistä, syrjäytymistä, mutta toisaalla työvoimapulaa, alanvaihtajia ja muuta työelämään vaikuttavaa turbulenssia.  Työelämämme on myös muihin EU-maihin erittäin sukupuolittunutta, joten palkkaepätasa-arvon korjaaminen toisi todennäköisesti myös miehiä enemmän työvoimapulasta kärsiville kasvatus- ja hyvinvointialoille. Entä kuinka nuoret naiset pidemmän päälle nielevät vuodesta toiseen pysyvältä näyttävän sukupuolten välisen palkkaepätasa-arvon? Juuri naisten asemaa työelämässä heikentävät palkkojen puutteellinen läpinäkyvyys, tulos- ja voittopalkkioiden puute naisvaltaisilla aloilla, vertailun puute työtehtävien vaativuudesta eri aloilla ja kokonaisuudessaan heikko perhepolitiikka.   Hyvinvointialueiden hurjien leikkaussuunnitelmien tullessa julkisuuteen on huomattava, että kuntasektorin palkansaajista vuonna 2022 oli naisia 81 % ja yli puolet heistä työskenteli terveys- ja sosiaalipalveluissa. Ihmettelenpä vain tilastoista löytyvää yksityiskohtaa, jossa sairaanhoitajien säännöllisen työajan ansion mediaani vuonna 2022 oli 3115 €, mutta mieshoitajilla se oli 3403 € ja naishoitajilla 3088 €. Eli eroa on!  Vaikka palkoista sovitaan työmarkkinajärjestöjen kesken, harjoitettu talouspolitiikka vaikuttaa kaikkien toimeentuloon, jäykkiin työelämän rakenteisiin ja näiden aiheuttamiin taloudellisiin seurauksiin yksilöiden elämässä. Siksi esimerkiksi sukupuolivaikutusten arviointi olisi saatava normalisoituneeksi käytännöksi kaikessa taloudellisessa päätöksenteossa niin lainsäädännössä kuin työmarkkinoilla. Ajankohtaista siis on kehittää sukupuolivaikutusten arvioinnin toteutuksen systematiikkaa, arvioinnin laatua sekä tulosten huomioonottamisen käytänteitä.  Koulutusalalla puolestaan työskentelee noin 20 % vuonna 2022 tilastoiduista kuntasektorin työntekijöistä. Peruskoulua ja ammatillista toista astetta käyvien lasten ja nuorten viime aikoina vahvasti esiin nousseet ongelmat asettavat merkittäviä uhkakuvia Suomen tulevaisuudelle. Kouluihin tarvitaan lisää erityisopettajia, avustajia ja ylipäätään aikuisia. Miten heidät saadaan sitoutumaan haastaviin työolosuhteisiin? Palkkaesimerkkimme ei ainakaan kannusta nuoria naisia siihen, sillä peruskoulun alaluokkien opettajien ja lastentarhanopettajien palkkamediaani oli 3111 €, miehillä 3720 € ja naisilla 3035 €. Tämä on jo aivan hämmästyttävä ero siihen nähden, että naisten koulutustaso on korkeampi kuin miesten kaikissa Pohjoismaissa. 

Naisten palkkapäivänä 2023 Read More »

Facebook
Instagram
Tiktok